LAKIALOITE 142/2002
vp
LA 142/2002
vp - Pertti Mäki-Hakola /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki säteilylain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi säteilylakia
(592/1991) siten, että siitä vuonna
1997 kumotun 72 §:n tilalle lisätään
uusi vastaava lainkohta, joka koskee sairaalassa tai terveyskeskuksessa
työskentelevien henkilöiden oikeutta
säteilylomaan. Lakialoitteessa tarkoitetun uuden 72 §:n
nojalla valtuutetaan asetuksella säädettäväksi
sellaisten sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevien
henkilöiden työajasta ja vuosilomasta, jotka voivat
työssään joutua säteilylle alttiiksi.
PERUSTELUT
Säteilylomasta oli säännös
säteilylaissa vuoteen 1997 asti, jolloin eduskunta kumosi
säteilylain 72 §:n. Euroopan neuvoston ministerikomitea
on päätöksessään 21.2.2002
todennut, että Suomi rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan
2. artiklan kohtaa 4, joka koskee terveydenhuoltoalalla ollutta
säteilylomaa ja sen poistamista. Peruskirjan mukaan sopimusosapuolet
sitoutuvat oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin mm. määräämällä tietyissä säädetyissä
terveydelle
haitallisissa ammateissa työskenteleville ylimääräisen palkallisen
loman tai lyhennetyn työajan.
Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta pitää lausunnossaan
22.3.2002 tärkeänä, että Suomi
noudattaa niitä kansainvälisiä sopimuksia
ja sitoumuksia, jotka se on sopinut ja hyväksynyt. Tästä syystä valiokunta
edellyttää, että hallitus yhteistyössä asianomaisten
työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää,
onko tarpeen ryhtyä toimiin lainsäädännön
muuttamiseksi siten, että ionisoivalle säteilylle
altistuvan terveydenhoitohenkilöstön oikeus ylimääräiseen
palkalliseen lomaan turvataan.
Uusi säteilylaki ja -asetus, jotka tulivat voimaan
vuonna 2002, sekä EU:n antamat entistä tiukemmat
potilasta ja säteilyn lääketieteelliseen
käyttöön liittyvää henkilöstöä koskevat EU-direktiivit
ja henkilöstön lisääntynyt säteilyaltistus
ovat ristiriidassa keskenään.
Terveydenhuollon hoitohenkilöstön säteilyaltistus
on lisääntynyt mm. potilaita säästävien
ja tehokkaampien hoitojen ja toimenpideradiologian yleistyessä.
Säteilyannokset ovat suojautumisesta huolimatta terveydenhuollossa
korkeammat kuin esimerkiksi säteilylle altistuvilla teollisuuden
työntekijöillä, koska suojautumiskeinot
ovat rajatummat hoito- ja tutkimustyössä kuin
teollisuudessa. Esimerkiksi isotooppityössä säteilyn
lähteenä on tutkittava potilas, jolloin suojautuminen
on vaikeampaa.
On huomioitava, että hoitohenkilökunnan matalapalkkaisuus,
työpaineet, alan jatkuva nopea kehitys, uudet tutkimus-
ja hoitomenetelmät ja lisääntyvä säteilyaltistus
ovat vähentäneet alalle hakeutuvien määrää.
Lisäksi eri työpaikoilla käyttöön
otetut käytännöt säteilykompensaatiossa
ovat saattaneet maassamme säteilytyötä tekevän
henkilökunnan eriarvoiseen asemaan. Osa saa säteilyloman
kuten ennenkin, osalle myönnetään rahallinen
korvaus ja osa ei saa mitään kompensaatiota.
Säteilylain muuttamisesta on nykyisen eduskuntakauden
aikana tehty useampia yksittäisiä laki- ja toimenpidealoitteita.
Samaten asiasta on jätetty useita kirjallisia kysymyksiä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
säteilylain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 27 päivänä maaliskuuta
1991 annettuun säteilylakiin (592/1991)
siitä lailla 490/1997 kumotun
72 §:n tilalle uusi 72 § seuraavasti:
72 §
Säteilyloma
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
sellaisten sairaalassa ja terveyskeskuksessa työskentelevien
henkilöiden työajasta ja vuosilomasta, jotka voivat
työssään joutua säteilylle alttiiksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
_______________