Perusopetuslain (628/1998) 30 § edellyttää, että koulujen opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien koosta on säädetty asetuksella (852/1998) vain erityisopetukseen siirrettyjen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta.

Luokkakoot ovat kasvaneet viime vuosina kestämättömän suuriksi. Suurissa luokissa opettajien on vaikea keskittyä oppilaiden yksilökohtaisiin oppimiseroihin. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen perusopetuksessa, mikä mahdollistuu ikäluokkien pienenemisestä vapautuvien voimavarojen avulla. Asia on esillä myös hallitusohjelmaa täydentävässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jonka mukaan opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa varmistamalla riittävän pienet opetusryhmät. Opetusministeriön julkaisemassa muistiossa opettajankoulutuksen kehittämisestä muistion laatinut työryhmä toteaa, että perusopetuksessa ryhmäkoko ei saisi olla yli 20 oppilasta.

Pienten opetusryhmien puolesta puhuu moni asia. Pienissä opetusryhmissä voidaan tehokkaammin huomioida oppilaiden yksilöllisiä oppimiseroja, auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita, tukea erilaista lahjakkuutta ja puuttua koulukiusaamiseen. Opettajat voivat käyttää monipuolisempia opetusmenetelmiä ja pitää paremmin yhteyttä oppilaiden vanhempiin. Oppilaiden parempi huomiointi ehkäisee koulupudokkuutta ja syrjäytymistä sekä vähentää erityisopetuksen tarvetta. Pienet ryhmäkoot ovat myös opettajien etu, koska opettajien jaksaminen, työviihtyvyys sekä sitoutuminen työhön paranevat. Opettajien sairauspoissaolojen on havaittu vähentyneen, kun ryhmäkokoja on pienennetty.

Ryhmäkokojen paisumiseen on kiireesti puututtava. Uusien virka- ja työehtosopimusten myötä useista kunnista on kantautunut tietoja, joiden mukaan palkkoihin varattujen määrärahojen riittämättömyyden takia opetusryhmiä on tosiasiassa entisestään suurennettu. Sekä oppilaiden että opettajien edun mukainen ryhmäkoon ylärajan kirjaaminen lakiin ei sulje pois sitä pienempiä opetusryhmiä vaan ainoastaan asettaa ylärajan luokkakokojen kasvattamiselle.

Varsinkin alkuopetuksessa vuosiluokilla 1 ja 2 varhaisen puuttumisen periaatteen toteuttaminen korostuu. Siitä syystä erityisen tärkeää on pitää ryhmäkoot pieninä näillä luokka-asteilla, jotta opettaja pystyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa huomaamaan ja puuttumaan oppilailla mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin ja kehityshäiriöihin. Tämä on mahdollista vain riittävän pienessä opetusryhmässä. Opetusryhmien pitäminen tarpeeksi pieninä on tärkeää myös ylemmillä luokka-asteilla, mutta niillä voidaan sallia joustavampia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon esimerkiksi opetustilanteiden erot ja opettajien kokemus. Tämän lakialoitteen tarkoitus on turvata alimpien vuosiluokkien (1 ja 2) opetus niin, että pienimmät koululaiset saavat mahdollisimman hyvän alun koulunkäynnilleen.