PERUSTELUT

Ulosottolainsäädännön uudistus (679/2003) tuli voimaan 1.3.2004. Se merkitsi sekä velkojan että velallisen aseman selkeytymistä ja menettelyjen nykyaikaistumista. Lakivaliokunta teki hallituksen esitykseen lukuisia parannuksia. Vaikka uusi lainsäädäntö on pääosin hyvä, jäi siihen kuitenkin eräitä kohtia, jotka on tarpeen uudistaa ja säätää tarkemmin ja toisin.

Ulosottolain 3 luvun 5 §:ssä säädetään ulosottoperusteen liittämisestä hakemukseen. Pykälän sanamuoto jättää ulosottomiehelle huomattavan vallan toimittaa täytäntöönpano ilman alkuperäistä ja kiistatonta asiakirjaa ilman, että tällaisissa tapauksissa aina tulisi vastaajaa kuulla ennen täytäntöönpanoa. Käytäntö on osoittanut, että tähän liittyy epäkohtia. Lakialoitteessa esitetään, että näissä tapauksissa tulee aina varata vastaajalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Ulosottolain 3 luvun 6 §:ssä säädetään saamistodisteen liittämisestä hakemukseen. Ehdoton pääsääntö tulee olla se, että täytäntöönpanon perusteena oleva velkakirja tai vastaava asiakirja esitetään alkuperäisenä. Kun maksuvelvollisuus on täytetty, saamistodisteet tulee mitätöidä ja luovuttaa viipymättä velalliselle. On ongelmallista, kun täytäntöönpano sallitaan, vaikka tavallinen velkakirja on kadonnut tai sitä ei ole jostakin muusta syystä mahdollista liittää hakemukseen. Tällaisessakin tapauksessa uuden lain mukaan vastaajaa on kuultava. Tämän menettelyn osalta ei pelkkä kuuleminen voi olla riittävää, vaan on perusteltua edellyttää, että velallinen suostuu täytäntöönpanoon. Jos velallinen ei tähän suostu, hänellä on siihen peruste. Vastustaessaan hän ottaa riskin siitä, että hänelle saattaa aiheutua uusia seuraamuksia, mikäli hakija vie asian tuomioistuimeen ja voittaa. Lakialoitteessa ehdotetaan, että täytäntöönpano edellyttäisi velallisen suostumusta näissä tapauksissa.

Velkakirjan palauttaminen mitätöitynä viipymättä perinnän päätyttyä velalliselle varmistaa sen, että asia on selkeästi loppuun käsitelty.

Edellä perustellut muutokset eivät olisi tarpeen, jos oikeudenkäymiskaaren säädökset olisivat asianmukaiset ja niissä edellytettäisiin aina ja erityisesti yksipuolisten tuomioiden osalta alkuperäisten asiakirjojen esittämistä, kun tuomio annetaan. Kun nämä säädökset ovat puutteelliset, on tarpeen, että ulosottolaissa säädetään näistä menettelyistä siten, että velallisen asema tulee oikeudenmukaisesti huomioon otetuksi. Jos velallinen on vaikeuksissa oleva yksityishenkilö ja velkojana on suuri rahalaitos tai perintätoimisto, on velallinen heikommassa asemassa ja tarvitsee tällöin riittävän suojan. Tällaista suojaa ei uusi ulosottolaki anna.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.