Lakialoitteessa ehdotetaan osittaisen hoitovapaan laajennusta koskemaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempia siihen asti, kun ko. lapsesta tulee täysi-ikäinen.

Vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairauteen tai kuntoutukseen liittyvät asiat vievät usein paljon aikaa vanhemmilta. Monet vanhemmat jäävät lapsen vammaisuuden tai pitkäaikaissairauden vuoksi pois töistä kokonaan. Useille vanhemmille voi olla kuitenkin parempi vaihtoehto, että he pystyisivät työskentelemään lyhyempää työpäivää ja säilyttämään tuntuman työelämään. Nykyisin tätä vaihtoehtoa ei käytännössä ole tarjolla samoin edellytyksin, jotka pätevät muiden lasten perheisiin.

Työsopimuslainsäädäntö on käynyt läpi kokonaisuudistuksen. Uusi työsopimuslaki (55/2001) tuli voimaan 1.6.2001. Uudistuksessa perhevapaita koskevat säännökset siirrettiin sellaisinaan uuden työsopimuslain 4 lukuun. Luvussa säädetään myös osittaisesta hoitovapaasta. Luvun 4 §:ää on muutettu helmikuun 2004 alusta lailla (870/2003) niin, että vanhempi voi saada lapsensa hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Uudistus on luonut edellytyksiä sille, että lapset joutuvat harvemmin viettämään pitkiä aikoja yksin kotona.

Lakialoitteessa tarkoitettu uudistus kattaa perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten perheet.

Laki iltapäivähoidosta on lisännyt kuntien tietoisuutta ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden iltapäivätoiminnan tarpeellisuudesta. Koulujen iltapäivätoiminnan laajentaminen ala-asteella onkin tärkeä osa ratkaisua lasten tilanteen parantamiseksi. Iltapäivätoimintaa koskevassa lainsäädännössä on pyritty huomioimaan erityistä tukea tarvitsevat lapset. Edelleen työaikojen pitäisi olla joustavammat mm. vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien osalta, koska heidän kasvatusvastuunsa vaatii erityisen suuria voimavaroja.

Vanhemmilla on lasten ensisijainen kasvatusvastuu, ja perhe on lapsen ensisijainen kasvu- ja kehitysympäristö, myös silloin kun lapsi on vammainen tai pitkäaikaissairas. Vanhempia on tuettava ottamaan kasvatuksellinen rooli ja lasten vanhempien yhteistä aikaa on lisättävä eri keinoin. Työmarkkinoilla tarvitaan kaikilla tasoilla lapsi- ja perhelähtöistä ajattelua. Osittaisella hoitovapaalla voidaan parantaa perhe- ja työelämän yhteensovitusta ja lisätä lasten ja vanhempien yhdessäoloaikaa.

Työnantajille osittaisen hoitovapaan laajeneminen ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia, koska työajan lyhennyksiä voidaan osaksi korvata työn tehostamistoimilla ja töiden uudelleenjärjestelyillä. Julkishallinnossa tehtyjen arvioiden mukaan osittaisesta hoitovapaasta ei useimmiten aiheudu lainkaan lisäkustannuksia. Siltä osin kuin työaikaansa lyhentävän työntekijän sijaan ei palkata lisätyövoimaa, koituu järjestelystä vähäisiä verotulojen menetyksiä.