Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolain 12 §:n 1 momenttia ja 38 §:ää, polttoainemaksulain 1 §:n 1 momenttia, nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 §:n 1 momenttia sekä autoverolain 6 §:n 1 momenttia. Näitä lakeja koskevilla muutoksilla pyritään edistämään sekä nestemäisten että kaasumaisten biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä.

Vuodenvaihteessa astui voimaan polttoainemaksua koskevan lain (1280/2003) muutos, jossa kaasumaisia polttoaineita käyttävät henkilö- tai pakettiautot vapautetaan polttoainemaksuista. Maksuvapaus koskee metaaniin perustuvia polttoaineita, siis myös biokaasua. Biokomponentteja sisältävät tai kokonaan biokomponenteista koostuvat nestemäiset polttoaineet jätettiin tässä yhteydessä polttoainemaksun piiriin kuuluviksi. Sekä kaasumaisia että nestemäisiä biopolttoaineita käyttävät henkilö- tai pakettiautot olisi vapautettava ajoneuvoverosta ja tämän lisäksi vapautus polttoainemaksusta olisi ulotettava koskemaan myös nestemäisiä biopolttoaineita. Edelleen kaasumaiset ja nestemäiset biopolttoaineet olisi vapautettava polttoaineiden valmisteverosta ja biopolttoainetta käyttävän ajoneuvon autovero olisi pudotettava nykyisestä 10 prosenttiin.

Edellä esitetyillä lakimuutoksilla tähdätään biopolttoaineiden käytön nopeampaan yleistymiseen liikenteessä Suomessa. Liikenteen osuus kasvihuoneilmiötä kiihdyttävän hiilidioksidin (CO2) päästöistä on viidennes, josta tieliikenteen osuus on 70 prosenttia. Liikenteen päästöjen ennustetaan kasvavan 5,3 prosenttia Kioton sopimuksen tavoitetasoksi määriteltyä vuotta 1990 korkeammaksi vuoteen 2010 mennessä. Tekniikan kehittymisestä huolimatta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan jatkavan kasvuaan koko EU:n alueella ja samalla kasvaa paine bensiinin ja dieselöljyn korvaamiselle vaihtoehtoisilla polttoaineilla, kuten biopolttoaineilla. Ympäristönäkökohtien lisäksi kysymyksessä on myös liikennepolttoaineiden tuontiriippuvuuden pienentäminen. EU:n liikennestrategiassa tavoitteeksi on asetettu biopolttoaineiden osuuden kasvaminen jäsenmaissa vuoteen 2010 mennessä 6 prosenttiin. Euroopan tulevaa energiahuoltostrategiaa hahmottelevassa vihreässä kirjassa (KOM(2000)769) asetetaan liikenteen biopolttoaineiden osuudeksi viisi prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Liikenteen biopolttoaineiden käytön vauhdittamiselle on Suomessa hyvät mahdollisuudet. Suomessa liikenteen biopolttoaineiden käytön kasvupotentiaali on erityisesti biokaasun käytössä. Biokaasun tuotannon ensisijaisina lähteinä ovat maatalousjätteet, jäteveden puhdistamot, yhdyskuntien kiinteä biojäte, elintarviketeollisuuden jätteet, eräät prosessiteollisuuden jätteet, kaatopaikat ja energiakasvit. Biokaasun käytöstä polttoaineena löytyy toimivia sovelluksia jo nyt esimerkiksi Ruotsista, Saksasta ja Itävallasta. Nestemäisten biopolttoaineiden käytön edistämistä energiantuotannon ohella liikenteessä myös Suomessa puoltaa se, että liikenteessä biopolttoaineiden kulutus jakautuu tasaisesti koko vuodelle, kun taas energiakäytössä biopolttoaineiden käytön huippu ajoittuu lämmityskauteen. Suomesta löytyy lisäksi EU-maista eniten biomassaresursseja asukasta kohti. Kotimaisten nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineina voisivat olla esimerkiksi rypsi, ohra ja selluloosa. Sekä biokaasun että nestemäisten biopolttoaineiden liikennekäytön lisäämisellä edistettäisiin maan sisäisen liikevaihdon kautta työllisyyttä ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Lakiesityksen mukaisia lakeja muuttamalla purettaisiin niitä esteitä, jotka toisaalta tällä hetkellä haittaavat biopolttoaineiden käytön yleistymistä ajoneuvoissa, etenkin henkilö- ja pakettiautoissa, ja jotka toisaalta hidastavat uutta tekniikkaa käyttävien ajoneuvojen pääsyä markkinoille.