PERUSTELUT
1. Nykytila ja lainsäädäntö
Biodiesel on laadultaan dieselöljyä vastaavaa metyyliesteriä,
joka tuotetaan kasvi- tai eläinöljystä tai
-rasvasta käytettäväksi biopolttoaineena.
Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden
käytön edistämisestä annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY
mukaisesti asteittain kasvavan osuuden kaikesta jäsenvaltioissa
myytävästä bensiinistä ja dieselöljystä on
oltava biopolttoainetta. Tavoitteen viitearvo on 2 prosenttia laskettuna
energiasisällön perusteella kaikesta joulukuun
31 päivänä 2005 markkinoille saatetusta
liikennekäyttöön tarkoitetusta bensiinistä ja
dieselöljystä. Vuodelle 2010 viitearvo on 5,75
prosenttia. Viitearvo muuttuu seuraavasti:
| Vuosi |
% |
| 2005 |
2,00 |
| 2006 |
2,75 |
| 2007 |
3,50 |
| 2008 |
4,25 |
| 2009 |
5,00 |
| 2010 |
5,75 |
Biopolttoaineita voidaan asettaa saataville joko puhtaina biopolttoaineina
tai fossiilisiin polttoaineisiin sekoitettuina.
Direktiivillä on tarkoitus edistää muun
muassa biopolttoaineiden käyttöä dieselöljyn
korvaamiseksi liikenteessä. Tällä pyritään
omalta osaltaan edistämään muun muassa
seuraavien tavoitteiden saavuttamista: ilmastonmuutosta koskevien
sitoumusten noudattaminen, ympäristöystävällinen
huoltovarmuus ja uusiutuvien energialähteiden käytön
edistäminen. Verokannustimet on mainittu direktiivissä yhtenä keinona,
jolla voidaan edistää biopolttoaineiden käyttöä kaventamalla
eroja fossiilisten polttoaineiden tuotantokustannuksiin.
Jotta Suomessa päästäisiin direktiivin
suositukseen, pitäisi vuonna 2005 dieselöljystä 45 000
tonnia olla biodieseliä. Kuluvana vuonna biodieselin valmistuksessa
arvioidaan päästävän noin 50
tonniin.
European Biodiesel Board (EBB) arvioi kuluvan vuoden Euroopan
biodieseltuotannon 2 246 000 tonniksi. Määrä jakaantuu
seuraavasti:
|
tonnia |
| Saksa |
1 088 000 |
| Ranska |
502 000 |
| Italia |
419 000 |
| Itävalta |
100 000 |
| Espanja |
70 000 |
| Tanska |
44 000 |
| Britannia |
15 000 |
| Ruotsi |
8 000 |
Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa biodiesel on valmisteverotonta
sekä dieselmoottoreissa käytettynä että lämmityksessä.
Ranskassa ja Italiassa se on valmisteverotonta kiintiön
puitteissa. Britanniassa käyttöä tuetaan
veronalennuksilla.
Saksassa biodieseliä on kaupan sekä fossiiliseen
dieselöljyyn sekoitettuna että puhtaana biodieselinä.
Ranskassa biodiesel myydään yksinomaan dieselöljyyn
sekoitettuna. Kun sekoitettu määrä on
enintään 5 prosenttia, biodieselkomponenttia ei
tarvitse ilmoittaa.
Suomessa dieselmoottorikäyttöön tulevan biodieselin
valmisteverotuksessa on kuljettu vastavirtaan. Laskettuna energiasisällön
perusteella siitä kannetaan yli 15 prosenttia korkeampi
valmistevero kuin fossiilisesta dieselöljystä. Työkoneissa
käytettynä ja lämmityksessä biodiesel
on verotonta.
2. Ehdotukset
2.1. Taustaa
Jos biodiesel kokonaisuudessaan valmistettaisiin rypsiöljystä,
direktiivin viitearvo vuodelle 2005 edellyttäisi 100 000
hehtaarin lisäystä rypsin viljelyalaan. Realistiset
tuotantomahdollisuudet arvioidaan vajaaksi 10 000 tonniksi
vuodessa, mikä puolestaan edellyttäisi rypsin
viljelyä kesantopelloilla sekä suurkeittiöiden
ja elintarviketeollisuuden käytettyjen kasviöljyjen
ja -rasvojen nykyistä tehokkaampaa keräilyä.
Käytettyjen paistoöljyjen lisäksi
elintarviketeollisuudesta jää entistä enemmän
eläinperäistä ylijäämärasvaa,
jonka hävittämiselle ei monestikaan ole vaihtoehtoja.
Ongelmaa on osaltaan lisäämässä nykyinen
ravitsemuksen trendi, joka suosii entistä vähärasvaisempia
elintarvikkeita. Jalostamista biodieseliksi voidaan pitää perusteltuna.
Biodiesel soveltuu sekä sellaisenaan että fossiiliseen
dieselöljyyn sekoitettuna lähes ympärivuotiseen
ajoneuvokäyttöön. Rajoituksia asettavat
kylmät olosuhteet, jolloin sitä suositellaan käytettäväksi
dieselöljyyn sekoitettuna. Kovimmilla pakkasilla se on
vaihdettava dieselöljyyn. Biodieselin hiilidioksidipäästöt
ovat noin neljä viidesosaa dieselöljyn päästöistä.
Päästöt ovat rikittömiä.
Hiukkaspäästöissä ja savutuksessa biodieselillä on
etu puolellaan kylmä- ja joutokäyntiä lukuun
ottamatta. Typen oksideja syntyy vähän enemmän
kuin dieselöljyä käytettäessä.
Biodieselin pitkäaikainen varastointi (kaksi vuotta tai
enemmän) ei ole suositeltavaa.
Biodieselin kotitarvevalmistus soveltuu rehuntuotannon sivutuotteena
maitotilojen ohella tiloille, joiden läheisyydessä on
maitotiloja. Öljysiemeniä puristettaessa syntyvä öljykakku
lisäisi alueellista rehuomavaraisuutta ja olisi siten omiaan
monimuotoistamaan alueensa maataloutta. Biodieselin kotitarvevalmistus
täyttäisi osaltaan myös yritystoiminnan
edellytykset. Rypsin siemenen hinta on noin 200 euroa tonnilta.
Jos siemenistä poistetaan öljy (30 prosenttia),
jäljelle jäävän rouheen hinta
on noin 250 euroa tonnilta. Tilalla puristetulle öljylle
on vaikea löytää markkinoita, jolloin
se olisi edullista biodieselin raaka-ainetta.
Maatilalla on usein jopa kolme säiliötä öljytuotteille.
Yksi kevyelle polttoöljylle, joka soveltuu teknisten ominaisuuksiensa
vuoksi vain lämmitykseen. Työkoneita varten on
oltava moottoripolttoöljyä, joka on 10—15
prosenttia lämmityspolttoöljyä kalliimpaa.
Kuljetuksissa ajoneuvoissa ja työkoneissa on käytettävä dieselöljyä.
Suomessa on useita maatila- ja muita yrittäjiä,
jotka suunnittelevat biodieselin valmistusta kotitarvekäyttöön.
Biodieseliä voidaan käyttää tilan
työkoneiden ja lämmityksen ohella myös dieselajoneuvojen
polttoaineena. Tarkoitukseen sopivia laitteita on saatavana kohtuulliseen
hintaan. Laitteita on viime aikoina toimitettu ja tilattu maatiloille
parikymmentä kappaletta. Laatukriteerinä direktiivissä viitataan
Euroopan standardoimiskomitean standardiin EN 14214:2003 rasvahappojen
metyyliestereistä (FAME). Standardin laatu on kotitarvevalmistuksessa
saavutettavissa.
2.2. Nykyinen lainsäädäntö
Biodiesel, joka luovutetaan käytettäväksi
polttoaineena dieselmoottoreissa, katsotaan nestemäisten
polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n
1 momentin 7 kohdassa tarkoitetuksi valmisteverolliseksi dieselöljyksi.
Rikittömällä dieselöljyllä tarkoitetaan
sanotun lain 2 §:n 1 momentin 8 kohdassa
tullitariffin nimikkeeseen 27.10 kuuluvaa dieselöljyä,
jonka rikkipitoisuus on enintään 10 milligrammaa
kiloa kohti. Dieselöljyn peruslaadun valmistevero on 34,59
snt/l ja rikittömän laadun vero 31,94
snt/l. Koska biodiesel ei kuulu sanottuun tullitariffin nimikkeeseen,
siitä on suoritettava dieselöljyn peruslaadun
valmistevero.
Käytännössä kaikki maassamme
käytettävä fossiilinen dieselöljy
on lievemmin verotettua "rikitöntä" laatua. Vaikka
biodiesel ei sisällä lainkaan rikkiä,
se ei pääse osalliseksi "rikittömän"
dieselöljyn alemmasta valmisteverosta. Valmisteverossa
ero fossiilisen dieselöljyn hyväksi on 8,3 prosenttia.
Laskettuna energiasisällön perusteella biodieseliä rangaistaan
yli 16—17 prosenttia fossiilisen dieselöljyn valmisteveroa
korkeammalla verolla.
2.3. Ehdotettu muutos
On odotettavissa, että biodieselin kotitarvevalmistuksen
suosio tulee lisääntymään nykyisestä, minkä seurauksena
monista maatila- ja muista kotitarveyrittäjistä tulisi
valmisteverovelvollisia.
Rypsiöljypohjaisen biodieselin tuotantopotentiaali
arvioidaan vajaaksi 10 000 tonniksi vuodessa. Tämä edellyttäisi
sitä, että puolet vuosittain kesannoitavasta peltoalasta
(30 000 ha) käytettäisiin rypsin
viljelyyn ja näin tuotettu öljy biodieselin raaka-aineeksi.
Käytetyistä paistoöljyistä saatavan
biodieselin määrä arvioidaan 2 000
tonniksi, minkä kerääminen puolestaan edellyttäisi
nykyisen keräilyorganisaation tehostamista. Tuotettavasta
biodieselistä kannettavilla valmisteveroilla voitaisiin
tuskin kattaa lisääntyvät veronkantokustannukset.
Biodieselin kotitarvevalmistuksen edistämiseksi ehdotetaan,
että kasvi- ja eläinrasvojen ja -öljyjen
metyyliesterit vapautettaisiin nestemäisten polttoaineiden
valmisteverosta. Muutoksen uskotaan luovan lisäedellytyksiä maaseudun
elinkeinotoiminnan virkistymiselle. Muutoksella on myös
positiivisia työllisyysvaikutuksia. Biodiesel korvaisi
vastaavan määrän fossiilisia polttoaineita,
mikä osaltaan vähentäisi riippuvuutta
tuontienergiasta.
Muutos edellyttää ajoneuvoverosta 30.12.2003
annetun lain (1281/2003) muuttamista
vastaavasti.
3. Esityksen valtiontaloudelliset vaikutukset
Esityksen välittömät valtiontaloudelliset
vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vuonna 2005
valtion polttoaineverotulojen vähennys arvioidaan 1 miljoonaksi
euroksi ja vuodesta 2006 eteenpäin 2 miljoonaksi euroksi.