Vesihuoltolain 28 §:ssä säädetään vahingonkorvausvastuusta vesihuollossa ilmenneen virheen johdosta. Lain toinen pykälä käsittää korvausvastuun välillisestä vahingosta. Momentin mukaan korvausvastuuseen on oikeutettu vain sopimussuhteessa vesihuoltolaitoksen kanssa oleva yksityinen taho. Säännös viittaa siten vain vesihuoltolaitoksen välittömään sopimuskumppaniin.

Nokian kaupungissa sattui 28.11.2007 onnettomuus, jossa vesilaitoksen vesijohtoverkkoon pääsi noin 400 000 litraa puhdistettua jätevettä. Jätevettä pääsi verkostoon jätevedenpuhdistamolta. Onnettomuutta seurasi vakava vesikriisi. Likaantuneeksi alueeksi todettiin noin 1/3 koko Nokian vesijohtoverkostosta. Tapaus johti yhteensä yli 700 vahingonkorvaushakemukseen, joiden yhteydessä sovellettiin vesihuoltolain vahingonkorvauspykälää.

Nokian tapauksen vahingonkorvausvastuita selviteltäessä ilmeni, että vesihuoltolain sisältämä vahingonkorvaussäännös, jonka mukaan välillisiä vahinkoja koskeva korvausvastuu rajoittuu niihin, jotka ovat sopimussuhteessa vesihuoltolaitokseen, rajaisi lain tiukan tulkinnan mukaan pois välillisen vahingon korvauksen piiristä useita eri tahoja, joille kuitenkin koitui taloudellista vahinkoa vesihuoltopalvelujen käytön seurauksena. Esimerkiksi sellaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat vaikkapa sopimussuhteessa vesilaitoksen kanssa olevan kauppakeskuskiinteistön vuokralaisina eivätkä siten itse olleet suorassa sopimussuhteessa itse laitokseen, ei korvaus mainitun lain tiukan tulkinnan mukaan koskisi.

Nokian tapauksessa kaupunki päätti sopimustulkinnan perusteella välitöntä sopimusvastuuta laajentaen mahdollistaa myös sellaisten vesihuollon loppukäyttäjien, jotka eivät olleet suorassa sopimussuhteessa laitokseen, mahdollisuuden hakea korvausta välillisistä vahingoista. Tapaus toi kuitenkin esille epäkohdan vesihuoltolain vahingonkorvaussäännöksen muotoilussa, joka toisenlaisen tulkinnan kautta voisi johtaa oikeudenmenetyksiin, joita ei voida pitää vahingonkärsijän kannalta hyväksyttävinä.