Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 79/2010 vp. Aloitteessa esitetään lisäyksenä hallituksen esitykseen, että rikoslakiin lisättäisiin säännökset vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen ja vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoimisesta.

Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen 12 artiklaa koskevan varauman mukaan Suomi ei ole säätänyt rangaistavaksi 12 artiklassa tarkoitettua toimintaa siltä osin kuin sitä ei voida pitää rangaistavana lahjusrikoksena tai rangaistavana osallisuutena sellaiseen rikokseen tai muuna rikoksena.

Sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetussa vaikutusvallan väärinkäytössä lahjonnan kohteena tai sen vaatijana on henkilö, jolla ilmoituksensa mukaan on vaikutusvaltaa sopimuksessa tarkoitetun virkamiehen tai muun sopimuksessa tarkoitetun henkilön päätöksentekoon. Vaikutusvallan kauppaajaa lahjottaisiin tai hän vaatisi lahjaa siinä tarkoituksessa, että hän vaikuttaisi päätöksentekijään epäasiallisesti. Osa artiklassa tarkoitetuista teoista on jo nyt rikoslain mukaan rangaistavia, mutta osa 12 artiklassa tarkoitetuista tekomuodoista on edelleen kriminalisoimatta. Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO on suositellut Suomea harkitsemaan varaumiensa poistamista.

Viime vuosina Suomessa on paljastunut merkittäviä korruption tunnusmerkistön täyttäviä tapauksia, jotka omalta osaltaan ovat vahvistaneet kansainvälisen valvontaelimen huomiot oikeiksi kotimaisen sääntelyn aukollisuudesta. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevat rangaistussäännökset tulisi lisätä rikoslakiin.

Oikeusministeriön työryhmämietinnössä 2009:16 esitettyjä, vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevia 14 c ja 14 d §:iä on mietinnöstä annetuissa lausunnoissa kuitenkin arvosteltu epätarkkuudesta ja tulkinnanvaraisuudesta. Tässä lakialoitteessa esitetty arvostelu on pyritty ottamaan huomioon pykälien sanamuotoja tarkentamalla.

Oikeusministeriön työryhmämietinnön mukaan myös luulotellun vaikutusvallan kauppaaminen tulisi rangaistavaksi, jolloin vaikutusvaltaa kauppaava syyllistyisi rikokseen, vaikka hänellä ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa väittämällään tavalla. Lisäksi lausunnoissa on esitetty kritiikkiä termiä "epäasiallinen vaikuttaminen" kohtaan, jota pidetään epätarkkana.

Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimisella on tarkoitus suojata luottamusta virkamiehen ja kansanedustajan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Tässä aloitteessa epäasiallisella vaikuttamisella tarkoitetaan virkamiehen tai kansanedustajan päätöksenteon tai sen valmistelun riippumattomuuden vaarantumista. Määrittelemällä epäasiallinen vaikuttaminen riippumattomuuden vaarantamisen näkökulmasta suojattaisiin tärkeää oikeushyvää.

Lobbaamisella tarkoitetaan yleisesti toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan politiikan muotoutumiseen ja päätöksentekoon asiallisella tavalla. Samoin tavanomaisella vaalirahoituksella saatetaan tavoitella rahoittajan näkökulmien huomioon ottamista päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinneilla ei ole tarkoitus puuttua hyväksyttävään lobbaamiseen tai asialliseen vaalirahoitukseen. Tämän vuoksi on korostettava, että vaikuttaminen olisi rangaistavaa ainoastaan, jos tarkoituksena olisi epäasiallinen vaikuttaminen virkamiehen tai kansanedustajan riippumattomuuteen.

Rikoslakimme ei nykyisellään kata esimerkiksi ministerin tai kansanedustajan riippumattomuuteen vaikuttamista tai siihen pyrkimistä, ellei kyse ole lahjuksen antamisesta/tarjoamisesta, virka-aseman väärinkäytöstä tai virkavelvollisuuden rikkomisesta taikka yllyttämisestä näihin rikoksiin. Riippumattomuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa epäsuorasti esimerkiksi vaikuttamalla ministerin tai kansanedustajan avustajiin tai lähipiiriin epäasiallisin keinoin. Uudella kriminalisoinnilla voitaisiin puuttua tähän epätoivottuun toimintaan.