Suomessa vaikeavammaisia ihmisiä on alle 0,07 prosenttia väestöstä eli noin 4 000—5 000 henkilöä. Vaikeavammaisilla on oltava muihin kansalaisiin nähden yhtäläinen oikeus itsenäiseen päätöksentekoon omasta elämästään, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, näkemysten esille tuomiseen, perhe-elämään, koulutukseen, työntekoon, harrastamiseen, ennakkoluulottomaan kohteluun ja viranomaisasiointiin.

Vaikeavammainen tarvitsee apua lukuisissa arkisissa toimissa, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä, puhumattakaan viranomaisasioinnista, opiskelusta tai ansiotyöstä. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä on tukimuoto, jolla voidaan turvata vaikeavammaisen henkilön lailliset ja itsemääräämisoikeudet. Eduskunnassa ollaan varsin yksimielisiä siitä, että perusoikeusjärjestelmä edellyttää, että henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus. Tämä voidaan toteuttaa muuttamalla vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 9 §:n 1 momentti.