LAKIALOITE 83/2007 vp

LA 83/2007 vp - Annika Lapintie /vas ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki ympäristönsuojelulain 6 §:n ja ryhmäkannelain muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteella ehdotetaan ympäristönsuojelulain ja ryhmäkannelain muuttamista. Ympäristönsuojelulakia muutetaan niin, että maatalouden harjoittaminen kielletään pelloilla, joilla maataloudesta aiheutuvien ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ei voida estää. Samalla säädetään pakolliseksi 15 metriä leveiden suojavyöhykkeiden rakentaminen kaikille pelloille, joissa maataloutta harjoitetaan vesistöjen välittömässä läheisyydessä.

Ryhmäkannelakia muutetaan niin, että ryhmäkanne olisi mahdollista nostaa myös ympäristövahinkoja koskevissa riita-asioissa.

PERUSTELUT

Itämeri on maailman saastunein sisämeri. Itämeren ekologinen tilanne on hyvin huolestuttava. Maatalous on kiistatta Itämeren suurin yksittäinen ulkoinen kuormittaja. Suomi ja Ruotsi ovat väestölukuun suhteutettuna Itämeren pahimmat rehevöittäjävaltiot. Asukasluvulla mitattuna Suomen Ahvenanmaa on koko Itämeren pahin saastuttaja. Vakavin rehevöitymistilanne on juuri Saaristomerellä, jonka mataluuden takia veden vaihtuminen on hidasta.

Maanviljelyksen päästöjen vähentämiseksi ei Suomessa ole tehty töitä riittävästi. Toki parannusta on viime vuosikymmeninä tapahtunut, mutta esimerkiksi viljelysten suojavyöhykkeistä on suurin osa rakennettu Pohjanmaalle, vaikka suojavyöhykkeitä tarvittaisiin kipeimmin herkillä Saaristomeren valuma-alueilla. Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000 maatilaa, joilla ympäristöasiat on saatettu hoitaa tai jättää hoitamatta. Ympäristön näkökulmasta on kaikista selkeintä vaatia suojavyöhykkeiden rakentaminen kaikille vesistöjen äärellä oleville pelloille.

Lokakuussa 2007 voimaan tuleva ryhmäkannelaki jäi vaikutusalaltaan liian kapeaksi, sillä laki koskee pelkästään kuluttaja-asioita ja ryhmäkanteen voi nostaa ainoastaan kuluttaja-asiamies.

Ryhmäkannelaki parantaa kuluttajan oikeusturvaa tilanteissa, joissa korvausvaatimus on niin pieni, ettei asiaa ole tähän asti kannattanut lähteä viemään oikeuteen. Käytännössä vaikutukset ovat vähäiset, koska lain mukaan ainoastaan kuluttaja-asiamies voi nostaa ryhmäkanteen. Lakialoitteessa ympäristövahinkoja koskevan ryhmäkanteen toissijainen nosto-oikeus annetaan rekisteröidyille yhdistyksille ja säätiöille, mikäli asianomainen viranomainen ei nosta kannetta.

Lakialoitteessa ryhmäkannelaki ulotetaan koskemaan kuluttaja-asioiden lisäksi myös ympäristöasioita. Lakimuutoksen jälkeen esimerkiksi ranta- ja mökkiasukkailla on mahdollisuus yhdessä nostaa kanne vesistön pilaajaa vastaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

1.

Laki

ympäristönsuojelulain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentti seuraavasti:

6 §

Sijoituspaikan valinta

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Maataloutta ei saa harjoittaa viljelyalueilla, joissa ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ei voida estää. Harjoitettaessa maanviljelystä vesistöjen välittömässä läheisyydessä on aina rakennettava vähintään 15 metriä leveät suojavyöhykkeet, jotta maanviljelystä aiheutuva ylimääräinen kuormitus vesistöille voidaan estää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

2.

Laki

ryhmäkannelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2007 annetun ryhmäkannelain (444/2007) 1 §:n 1 momentti ja 4 § sekä

lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan kuluttaja-asiamiehen toimivallan mukaisessa laajuudessa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen riita-asian käsittelyyn ryhmäkanteena sekä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (737/1994) tarkoitettua vahinkoa koskevan riita-asian käsittelyyn ryhmäkanteena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Kanneoikeus

Toimivaltainen viranomainen panee kantajana vireille ryhmäkanteen ja käyttää siinä asianosaisena puhevaltaa.Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä riita-asiassa toimivaltainen viranomainen on kuluttaja-asiamies. Ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa tarkoitettua vahinkoa koskevassa riita-asiassa toimivaltainen viranomainen on Länsi-Suomen ympäristökeskus.

4 a §

Toissijainen kanneoikeus

Jos Länsi-Suomen ympäristökeskus ei pane vireille tämän lain mukaista ryhmäkannetta, toissijainen kanneoikeus on rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on asuinympäristön viihtyisyyden, ympäristön- tai luonnonsuojelun taikka kalastuksen, maanviljelyn, poron- tai metsänhoidon edistäminen ja jonka toimialueella ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa tarkoitettu vahinko on ilmennyt.

Länsi-Suomen ympäristökeskus tekee edellä mainitun yhdistyksen tai säätiön pyynnöstä päätöksen siitä, ettei se käytä asiassa kanneoikeuttaan.

Yhdistystä tai säätiötä tulee oikeudenkäynnissä avustaa asiamies. Asiamiehen tulee olla asianajaja tai, jos siihen on erityinen syy, muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka lain mukaan saa olla asiamiehenä.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007

  • Annika Lapintie /vas
  • Merja Kyllönen /vas
  • Minna Sirnö /vas
  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Matti Kauppila /vas
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Jyrki Yrttiaho /vas
  • Claes Andersson /vas