PERUSTELUT

Vapaaehtoinen eläkevakuutus täydentää lakisääteistä työeläketurvaa. Vapaaehtoisella eläkevakuutuksella voi nostaa eläketulojen määrää tai jäädä osa-aikaeläkkeelle tai eläkkeelle jo vaikkapa 60-vuotiaana.

Tuloverotuksen korkean tason seurauksena vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisia vakuutusmaksuja on ryhdytty käyttämään hyödyksi veronmaksun keventämisessä. Toisaalta lakisääteiseen eläketurvaan tehdyt heikennykset ovat kasvattaneet vapaaehtoisten eläkevakuutusten kysyntää, kun niillä on paikattu tulevassa eläketurvassa tapahtuneita heikennyksiä. Pitkään jatkuessaan tämä kehitys saattaa johtaa siihen, että lakisääteisen eläketurvan tarpeellisuus asetetaan kyseenalaiseksi tai että sitä kavennetaan sitä mukaa kuin vapaaehtoinen järjestelmä kehittyy.

Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan lakisääteinen työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, omasta ja puolisonsa pakollisesta tai lakisääteisestä eläkevakuutuksesta ja tällaiseen eläkkeeseen liittyvästä rekisteröidystä taikka eläkesäätiössä tai eläkekassassa kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suorittamansa maksut. Myös vakuutusyhtiössä järjestetyn kollektiivisen lisäeläketurvan maksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia edellyttäen, että tällä tavoin järjestetty lisäeläketurva vastaa eduiltaan enintään rekisteröityä lisäeläketurvaa.

Lisäksi verovelvollisella on oikeus vähentää muun kuin edellä tarkoitetun vapaaehtoisen eläkevakuutuksensa maksuja 8 500 euroa vuodessa, jos vakuutukseen perustuvaa eläkettä vakuutussopimuksen mukaan aletaan vanhuuseläkkeenä maksaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 60 vuotta. Vakuutusmaksuja voi vähentää vain siltä osin kuin vakuutukseen perustuva eläke yhdessä vakuutetun pakolliseen ja muuhun vapaaehtoiseen eläketurvaan perustuvien eläkkeiden kanssa vanhuuseläkkeenä johtaisi etuustasoon, joka olisi enintään 60 prosenttia tulosta, jonka perusteella vakuutetun lakisääteinen eläke laskettaisiin, jos hän olisi vakuutuksen ottamisvuonna tullut työkyvyttömäksi.

Viimeksi valmistuneena verovuonna 1999 eläkevakuutuksen nettoverovähennys oli yhteensä 934 milj. markkaa eli 157 milj. euroa, josta valtionveron osuus oli 536 milj. markkaa eli 90 milj. euroa. Vähennyksen ennakoidaan kasvavan tasaisesti 20 % vuodessa. Näin ollen verotulojen menetys olisi tänä vuonna 271 milj. euroa (1 614 milj. markkaa). Nettovähennys on se verojen vähennyksen vaikutus, josta toisaalta vakuutuksen ottajat hyötyvät ja valtio ja kunnat menettävät verotuloina.

Vapaaehtoinen eläkevakuutusjärjestelmä on ollut aika-ajoittain kovissa paineissa. Tämän seurauksena järjestelmää ei kuitenkaan ole kokonaan lopetettu, vaan sitä on muutettu. Tästä johtuen vähennysjärjestelmästä on tullut varsin sekava, kun muutokset ovat koskeneet vain alkavia uusia eläkevakuutussopimuksia.

Ulkomaisesta vakuutuslaitoksesta otetun vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut eivät ole vähennyskelpoisia. Nyt julkisuudessa on ollut esillä, että EU ei hyväksy suomalaisten ja ulkomaisten yhtiöiden vapaaehtoisten eläkevakuutusten erilaista kohtelua. Mikäli myös ulkomaisten yhtiöiden eläkevakuutusmaksut saadaan vähennysten piiriin, kasvavat valtion ja kuntien verotulomenetykset. Lisäksi järjestelmä muodostuu entistä sekavammaksi.