LISÄTALOUSARVIOALOITE  12/2010 vp

LTA 12/2010 vp - Eero Heinäluoma /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin

Eduskunnalle

Menneiden lamojen tärkein opetus on se, että työttömyyden nousua on torjuttava välittömästi kaikin keinoin. Työllistämistoimiin on varattava riittävät määrärahat niin, että mahdollisimman moni pääsee aktiivitoimenpiteisiin. On parempi tarjota työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia kuin päästää ihmisiä syrjäytymään työelämästä.

Suomen elvytyspolitiikassa on aktiivinen työvoimapolitiikka kuitenkin pahasti laiminlyöty. Yritysten, työpaikkansa säilyttäneiden palkansaajien sekä eläkeläisten verotusta on kevennetty tuntuvasti, mutta työttömille ei ole riittänyt merkittävää lisärahaa koulutukseen tai muihin aktiivitoimenpiteisiin. Työttömyyden kasvaessa aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat eivät ole nousseet tarvetta vastaavasti. Näin ollen työvoimapalvelujen ja koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt suuri osa aktiivitoimenpiteisiin haluavista.

Esimerkiksi OECD toteaa Employment Outlook -raportissaan (2009), että vuosina 2008—2010 Suomen panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ovat eurooppalaisessa katsannossa varsin vaatimattomalla tasolla. Vain Belgia lisäsi työvoimapolitiikan aktiivitoimien rahoitusta vähemmän kuin Suomi.

Työttömyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna ainakin 10 prosenttiin. Nuorten eli 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen odotetaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna. Lisätalousarviossaan hallitus esittää nuorisotyöttömyyden torjuntaan aktiivisen työvoimapolitiikan momentille noin 32 miljoonaa euroa. On toki positiivista, että nuorisotyöttömyyteen satsataan, sillä esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu ei nyt riittävän tehokkaasti toteudu. Kasvussa olevan nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tarvitaan kunnianhimoisempia toimenpiteitä kuin hallituksen esittämät toimet. Työvoimapolitiikan määrärahojen kokonaismäärää onkin nostettava.

Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn olisi muutoinkin tullut tarttua rivakasti ja jo aiemmin — hallitus on toimenpiteineen auttamattomasti myöhässä. On muistettava, että nuoren pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset.

Työvoimapolitiikan määrärahoihin tarvitaan esitettyä suurempi korotus. Lisäksi tukityöllistämistoimia on suunnattava nykyistä voimakkaammin julkiselle sektorille.

Vaikka hallituksen esittämä lisäys aktiivisen työvoimapolitiikan momentille nostaa työttömien aktivointiastetta tälle vuodelle ennustetusta 21 prosentista, on muistettava, että esimerkiksi hyvänä työllisyysvuonna, vuonna 2008, työttömien aktivointiaste oli keskimäärin 28,8 prosenttia.

Työllistämistoimiin on varattava riittävät määrärahat niin, että useampi työtön pääsee aktiivitoimenpiteisiin. On parempi tarjota työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia kuin päästää ihmisiä syrjäytymään työelämästä. Työelämän rakennemuutoksiin voidaan silloin helpommin vastata ja työttömyydestä rakentaa silta työhön.

Heinolassa sijaitsevan Reuman sairaalan konkurssi uhkaa korkeatasoisen reumahoidon ylläpitoa. Reumaosastoja on monissa sairaaloissa, mutta ydinosaaminen, reumasairauksien ortopedia, lasten reuman hoito ja vaikeaa reumaa sairastavien kuntoutus järjestetään vain Heinolassa. Reuman sairaala toimii myös opetussairaalana jopa maailmanlaajuisesti. Sairaalan lopetus onkin suuri menetys. Se on menetys paitsi reumapotilaiden ja asiantuntijaosaamisen keskittämisen kannalta, myös siksi, että sen myötä häviää miltei 300 työpaikkaa. Hallitus on tyytynyt levittelemään käsiään sairaalan vaikeuksien edessä. Kahden miljoonan euron määrärahalla sairaalan toimintaa voitaisiin jatkaa tämän vuoden loppuun ja samalla etsiä pysyvää ratkaisua sairaalan toiminnan jatkamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 lisätalousarvioon momentille  32.30.51 lisäyksenä 52 000 000 euroa, josta työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin osoitetaan 50 000 000 euroa ja 2 000 000 euroa Heinolan Reuman sairaalan toimintojen jatkamisen varmistamiseen.

Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2010

  • Eero Heinäluoma /sd
  • Jouko Skinnari /sd
  • Antti Kalliomäki /sd
  • Matti Ahde /sd
  • Pia Viitanen /sd
  • Jutta Urpilainen /sd
  • Maarit Feldt-Ranta /sd
  • Saara Karhu /sd
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Susanna Huovinen /sd
  • Tarja Filatov /sd
  • Sirpa Paatero /sd
  • Raimo Piirainen /sd
  • Merja Kuusisto /sd
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Ilkka Kantola /sd
  • Matti Saarinen /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Satu Taiveaho /sd
  • Heli Paasio /sd
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Tuula Peltonen /sd
  • Jacob Söderman /sd