Perustelut

Valiokunta toteaa, että Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluu kaikkiaan seitsemän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta yhteisen maatalouspolitiikan eri osa-alueilta eli suorista tuista, yhteisistä markkinajärjestelyistä, maaseudun kehittämisestä, horisontaalisista asioista, maatalouden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä, suorien tukien vuoden 2014 siirtymätoimenpiteistä sekä yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen muuttamisesta tilatukijärjestelmää ja viininviljelijöiden tukea koskevilta osin.

Edellä mainittuhin asetuksiin kuuluu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 458/2008 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, jäljempänä horisontaaliasetus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Horisontaaliasetukseen sisältyy säännökset muun muassa maatalousrahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (kuten maksajavirasto ja todentamisviranomainen), maatilojen neuvontajärjestelmästä, rahastojen varainhoidosta, valvontajärjestelmistä ja seuraamuksista sekä täydentävistä ehdoista. Maaseutuasetus sisältää viljelijätukien osalta säännökset muun muassa maatilojen neuvontajärjestelmästä, luonnonhaittakorvauksesta, ympäristökorvauksesta, eläinten hyvinvointikorvauksesta ja korvauksesta luonnonmukaiselle tuotannolle.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä Suomessa on valmisteltu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020, jäljempänä maaseudun kehittämisohjelma, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt huhtikuussa 2014 ja joka on toimitettu komission hyväksyttäväksi. Maaseutuasetuksen, horisontaaliasetuksen ja maaseudun kehittämisohjelman mukainen maatilojen neuvontajärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta.

Valiokunta toteaa, että nykyinen tilaneuvonta, joka koskee ainoastaan täydentäviä ehtoja, on rahoitettu kansallisesti. Korvausta maatilojen neuvontaan annetaan jatkossa Euroopan unionin osarahoitteisena tukena ja osana maaseudun kehittämisohjelmaa. Lisäksi vuoden 2015 alusta käyttöön otettava maatilojen neuvontajärjestelmä kattaa nykyistä laajemman aihealueen. Neuvojien valintamenettelyyn sovelletaan maaseutuasetuksen mukaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Maatilojen neuvontajärjestelmän mukainen korvaus maksetaan neuvojalle tai, jos neuvoja on toisen palveluksessa, tämän työnantajalle. Korvaus maatilojen neuvontapalvelusta maksettaisiin Euroopan unionin osarahoitteisena tukena, ja se muodostuisi maaseuturahaston rahoitusosuudesta ja kansallisesta rahoitusosuudesta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esitykseen sisältyy säännökset ainoastaan itse maatilojen neuvontajärjestelmästä. Nyt käsillä oleva hallituksen esitys haluttiin tuoda eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella 2014 sen vuoksi, että Maaseutuvirastolla olisi mahdollisuus valita tulevassa maatilojen neuvontajärjestelmässä neuvontaa antavat henkilöt jo vuonna 2014, jotta uusi neuvontajärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön heti vuoden 2015 alusta. Korvauksesta maatilojen neuvontaan ja korvaukseen oikeuttavan neuvonnan eri osa-alueista tullaan säätämään eduskunnalle syysistuntokaudella 2014 annettavassa hallituksen esityksessä, johon sisältyy säännökset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2020, jäljempänä maaseutuohjelma, sisältyvistä ohjelmaperusteisista viljelijätuista (ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, eläinten hyvinvointikorvaus ja korvaus maatilojen neuvontaan).

Esityksessä toimeenpanolain 9 lukua (Tilaneuvontajärjestelmän toimeenpano) ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että luvun säännökset muutetaan vastaamaan maaseutuasetuksen, horisontaaliasetuksen ja maaseudun kehittämisohjelman mukaista maatilojen neuvontajärjestelmää, joka otetaan edellä sanotun mukaisesti käyttöön vuoden 2015 alusta. Toimeenpanolain 44 §:ää (Tilaneuvontajärjestelmä) ehdotetaan muutettavaksi siten, että neuvontaa annettaisiin maaseutuasetuksen 15 artiklassa ja horisontaaliasetuksen 12 artiklassa tarkoitettuna neuvontana. Horisontaaliasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa säädetään niistä seikoista, jotka jäsenvaltiossa perustettavan maatilojen neuvontajärjestelmän on katettava. Maatilojen neuvontajärjestelmä voi lisäksi kattaa maaseutuasetuksen 15 artiklan 4 kohdassa ja horisontaaliasetuksen 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja.

Maaseudun kehittämisohjelman mukaan neuvontaa annettaisiin täydentävistä ehdoista, viherryttämistuen vaatimuksista, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja muutokseen sopeutumisesta, luonnon monimuotoisuudesta, vesien ja maaperän suojelusta, innovaatioista, ympäristökorvauksista, maatalousmaan säilyttämisestä, luonnonmukaisesta tuotannosta, kasvinsuojelusta ja integroidusta torjunnasta, tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä ympäristötehokkuuteen liittyvistä seikoista, kuten energian käytön tehostamisesta ja uusiutuvasta energiasta.

Esityksen mukaan Maaseutuvirasto olisi se toimielin, joka valitsisi neuvontaa antavat henkilöt, kuten nykyisinkin. Toimeenpanolain 45 §:ää (Neuvojien hyväksyminen) ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan maaseutuasetuksen säännöksiä sekä maaseudun kehittämisohjelmaa. Pykälän 1 momentin mukaan neuvojat valittaisiin noudattaen mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. Tältä osin ehdotus perustuu maaseutuasetuksen 15 artiklan 3 kohtaan, jonka mukaan neuvojat on valittava tarjouspyynnöillä ja valintamenettelyyn on sovellettava julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Edelleen ehdotuksen mukaan neuvojat valittaisiin ja hyväksyttäisiin maaseudun kehittämisohjelman voimassaoloajaksi. Maaseutuvirasto hoitaisi neuvojien valitsemisen. Maaseutuvirasto voisi ryhtyä neuvojien valitsemiseen liittyviin toimenpiteisiin jo vuonna 2014 sen jälkeen, kun ehdotettu laki on tullut voimaan. Tällöin uusi maatilojen neuvontajärjestelmä olisi mahdollista ottaa käyttöön heti vuoden 2015 alusta lukien.

Peruslähtökohtana neuvojan pätevyydelle on lakiehdotuksen 46 §:n mukaan neuvottavan asiakokonaisuuden alaan soveltuva vähintään toisen asteen koulutus, kuten voimassa olevassa laissa. Toisen asteen koulutusta arvioitaessa tilannetta verrataan henkilön opiskeluajankohtana voimassa olleisiin koulutusjärjestelmiin. Mainitun koulutuksen lisäksi edellytyksenä olisi soveltuva neuvontakokemus. Ehdotettu pätevyysvaatimus perustuu myös valtioneuvoston hyväksymään esitykseen maaseutuohjelmaksi, jota on valmisteltu hyvin laaja-alaisesti eri työ- ja koordinaatioryhmissä. Maaseutuohjelma on edellä todetun mukaisesti jo toimitettu komission hyväksyttäväksi. Valiokunta pitää erittäin tärkenä, että valintamenettely toimeenpannaan siten, että neuvojien neuvontatehtävän laatuun ja laajuuteen nähden tarpeellinen asiantuntemus samoin kuin valinnan joutuisuus varmistetaan. Neuvojien valinnassa tulee lisäksi kiinnittää ammatillisen osaamisen ohella huomiota myös heidän elinkeinon tuntemukseensa ja mahdollistaa nykyisten neuvojien valituiksi tuleminen heidän laajentaessaan osaamistaan uusille neuvonnan osa-alueille.

Valiokunta pitää välttämättömänä, ettei esitys lisää byrokratiaa. On huolehdittava siitä, että sääntely muodostuu mahdollisimman yksinkertaiseksi ja kustannustehokkaaksi. Lisäksi neuvonnan käytännön toimeenpanon selkeys ja tehokkuus tulee varmistaa.

Valiokunta toteaa, että päättyneellä ohjelmakaudella maatalouteen liittyvissä EU-rahoitteisissa hankkeissa pienryhmäneuvonta on valiokunnan saaman selvityksen mukaaan todettu erittäin tehokkaaksi tiedonvälitysmuodoksi. Pienryhmissä viljelijät voivat keskustella kyseiseen neuvontakokonaisuuteen kuuluvasta asiasta ja verrata omia toimiaan toisten viljelijöiden kanssa. Toimintatapa on myös tehokas, sillä ryhmässä tapahtuva keskinäinen oppiminen on niin viljelijöiden kuin neuvonnan resurssien kannalta tehokkaampaa kuin yksittäisen neuvojan yhdelle viljelijälle antama neuvonta. Valiokunta pitääkin hyvänä, että maaseutuohjelman mukaan neuvontaa voidaan jatkossakin perustelluissa tapauksissa antaa osittain myös ryhmässä ottaen huomioon yksittäisen neuvontapalveluiden käyttäjän tarpeet.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.