Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sumatran pohjoispään lähellä tapaninpäivänä tapahtunut maanjäristys ja sitä seurannut hyökyaalto johtivat yhteen historian suurimmista onnettomuuksista. Menehtyneitä arvioidaan olevan noin 300 000.

För oss finländare var katastrofen i Asien den största i fredstid och den första olyckan utomlands som krävt ett stort antal finländska offer. Riksdagen hedrade offren för naturkatastrofen med en tyst minut på tisdagen.

Tällä hetkellä Suomessa on 12 katastrofin johdosta kuollutta ja 165 on kateissa. Me suomalaiset olemme eläneet mukana uhrien omaisten ja läheisten surussa.

Onnettomuus tapahtui keskellä joulupyhiä, keskellä yötä, jolloin koko läntinen maailma näyttää olevan hauraimmillaan hankkimaan, saamaan tai käsittelemään nopeasti tietoja yllättävistä ja kaukaisista tapahtumista. Suuri vaikeus oli selvittää, miten ja millä alueilla hyökyaalto oli todella vaikuttanut, eivätkä kansainväliset tiedotusvälineetkään kyenneet tällä kertaa auttamaan.

Suomessa varautumista poikkeustilanteisiin on kehitetty koko sotien jälkeisen ajan. Perusajatus on, että poikkeusoloissa kukin viranomainen jatkaa suoraan omalla paikallaan ja harjoittelee ennalta tätä toimintaa. Tässä onnettomuudessa välitön toiminta kuului ulkoasiainministeriölle ja sen avustaminen pelastustoimesta vastaavalle sisäasiainministeriölle. Kansallisen varautumisjärjestelmän osana myös Finnairilla on lakiin perustuva varautumisvelvoite. Kukin näistä osapuolista reagoi osaltaan onnettomuuden tapahduttua.

Kuitenkin aivan alussa ongelmana olivat kansainvälisen ja kansallisen tiedotuksen lisäksi puutteet tiedon kokoamisessa, joista ulkoministeriö on jo tehnyt ja julkistanut omalta osaltaan itsekriittisen selvityksen.

Sunnuntaina ja vielä maanantainakin kuva tapahtuneesta oli puutteellinen. Maanantain aamuyöstä alkaen kuva vakavoitui. Uutisissa oli joitakin Thaimaan ja Sri Lankan vahingoista sekä jälkijäristyksistä kertovia tietoja, joiden arvioitiin voivan ennakoida vielä huonompia uutisia. Niiden perusteella käynnistettiin koko valtionhallinnon valmiusorganisaatio kutsumalla ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokous. Tähän kokoukseen kutsuttiin myös Suomen Punaisen Ristin sekä matkatoimistojen edustajia, myöhemmin päivällä myös Finnairin edustajat sekä viikon puolivälissä lisäksi kirkon edustajat.

Pääministerinä annoin ennen valmiuspäällikkökokousta tehtäväksi arvioida eri ministeriöissä aloitettujen toimenpiteiden riittävyys ja suomalaisten evakuointitarve Intian valtameren rannoilta sekä tehdä tarvittavat johtopäätökset. Pelastustarpeen rinnalla oli lisäksi arvioitava kulkutautien ja muun turvattomuuden kasvun riskiä. Kokouksen osanottajien tiedot yhdistämällä kokouksessa päätettiin suomalaisten evakuoinnista mahdollisimman nopeasti valtion maksaessa aiheutuvat lisäkulut. Heti tämän jälkeen hyväksyin pääministerinä ratkaisut ja ne hyväksyi myös valtiovarainministeri. Valmiuspäälliköiden tuli lisäksi olla yhteydessä kuhunkin ministeriin, jonka vastuulla hallinnonalan toiminta tapahtui.

Maanantaiaamuna päätetty evakuointiorganisaatio oli matala ja keskitetty. Yleisjohdosta vastannut valmiuspäällikköryhmä sai valtuutensa suoraan hallituksen johdolta ja saattoi sen vuoksi tehdä välittömästi sekä taloudellisesti merkittäviä että eri osapuolten näkökohtia yhteen saattavia päätöksiä. Se rakentui asiantuntemuksen ja harjoitelleiden organisaatioiden varaan, ja päätöksiä tekivät toiminnasta vastuussa olevat. Se kokosi yhteen kaikki tarvittavat operatiiviset viranomaistahot sekä hallinnon ulkopuoliset yhteistyökumppanit. Ylimääräisiä neuvottelu- tai päätöksentekotasoja ei tietoisesti luotu.

Hallituksen tiedotusstrategiana oli varmistaa ensiksi tarvittavien viranomaistietojen läpimeno. Tämän jälkeen hallituksen johto ja vastuussa olevat ministerit yhdessä operatiivisten viranomaisten kanssa pitivät päivittäin suorana lähetyksenä olleita tiedotustilaisuuksia.

Eduskunnalle on jaettu yleisjohdosta vastanneen valmiuspäällikköryhmän pöytäkirjat, joten en tässä mene evakuoinnin yksityiskohtiin. Se toteutettiin maanantaina laaditun suunnitelman mukaisesti.

Oman erityispiirteensä suomalaiselle organisointitavalle antoi laaja yhteistyö ja yhteistyökumppanien kytkeminen päätöksentekoon mukaan. Kokonaisuuden muodostivat Finnair ja muut lentoyhtiöt, SPR ja muut lääkäriryhmät, matkatoimistot ja niiden henkilökunta, kirkon yhteisöt ja sekä kotimaan että kriisialueen monet vapaaehtoiset. Kaikkiaan suomalaiseen evakuointiin osallistui noin 2 000 henkeä. Olemme hyvin kiitollisia niille thaimaalaisille ja suomalaisille, jotka oma-aloitteisesti, uhrautuvasti ja myös neuvokkaasti uutta tietotekniikkaa käyttäen auttoivat kanssaihmisiään kriisialueella. Arvostan myös sitä tapaa, jolla oppositio antoi työrauhan kriisin hoitamisessa.

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa jäsenilleen tarvittavat palvelut kaikissa onnettomuuksissa, niin myös nyt. Tällä kertaa onnettomuuden suuruuden takia on tarvittu poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä ja erityistä hallinnollista joustavuutta. Valtio tulee osallistumaan perusteltuihin kuntien lisäkustannuksiin.

Vakuutuksenantajat maksavat vakuutetuille vakuutusehtojen mukaisesti, ja matkatoimistot palauttavat valmismatkalain mukaisesti asiakkailleen onnettomuuden jälkeisen osuuden matkan kokonaishinnasta. Hallituksen tarkoituksena ei ole esittää uutta lainsäädäntöä, joka edellyttäisi tai sallisi tämän lisäksi korvauksia valtion varoista.

Statsrådet har tillsatt en undersökningskommission för att undersöka katastrofen i Asien. Kommissionen kommer i sinom tid att presentera resultatet av sitt arbete.

Arvoisa puhemies! Tämä kriisi ei ole ohitse. Vasta suomalaisten evakuointi on suoritettu. Vainajien tunnistustyö jatkuu, kotimainen jälkihoito kestää pitkään, ja sama koskee laajaa humanitaarista kriisiä tuhoalueilla. Ne tarvitsevat tukeamme pitkään. Näistä toimista antavat vastuuministerit lyhyet erityisselvitykset.