Perustelut

Yleistä

Vuoden 2015 puolustusbudjetti sisältää merkittävän määrän menosäästöjä, jotka perustuvat valtaosaltaan vuonna 2012 tehtyihin päätöksiin puolustusvoimauudistuksesta. Puolustusvoimauudistuksen lopullinen toimeenpano alkaa vuoden 2015 alusta.

Valiokunta huomauttaa, että samanaikaisesti puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon kanssa puolustusvoimien rahoituskehystä laskettiin merkittävästi vuosille 2012—2015. Kyseessä on noin 10 %:n kehystason lasku. Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu käynnistettiin ennen kuin budjettileikkaukset olivat tiedossa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusvoimauudistus etenee aikataulussa ja asetetut numeeriset tavoitteet saavutetaan niin henkilöstön, tilojen kuin säästöjenkin suhteen vuoteen 2015 mennessä. Puolustusvoimauudistuksessa otetaan käyttöön uusi poikkeusolojen joukkorakenne, joka sisältää operatiiviset, alueelliset ja paikallisjoukot. Uutena joukkotyyppinä perustetaan paikallisjoukot. Ne ovat paikallisiin taistelu- ja tukemistehtäviin käytettäviä sodan ajan joukkoja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että puolustusvoimat panostaa paikallisjoukkokonseptin toimeenpanoon ja henkilöstön rekrytointiin riittävästi voimavaroja.

Puolustuksen resursointi ja toiminta 2015

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 687 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 351 miljoonaa euroa ja kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 336 miljoonaa euroa. Puolustusmäärärahojen yhteismäärä on 63 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2015 puolustusministeriön pääluokan menojen osuus ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,28 %.

Vuoden 2015 budjettiesitys mahdollistaa koulutus- ja harjoitustoiminnan tason palauttamisen sodan ajan koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Valiokunta pitää erittäin tervetulleena reserviläisten kertausharjoitusmäärien normalisointia: ensi vuonna voidaan kouluttaa noin 18 000 reserviläistä (vrt. vuonna 2014 noin 6 000 reserviläisen koulutus).

Valiokunta korostaa, että reserviläisten säännönmukainen kertausharjoitusten järjesteäminen, jota reserviläisjärjestöt ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys tukevat kustannustehokkaasti omalla koulutustoiminnallaan, on välttämätöntä Suomen puolustusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MPK:n ensi vuoden budjettiin on taas suunniteltu leikkauksia — vuoden 2015 osalta esitetään 200 000 euron vähennystä — jotka heikentäisivät oleellisesti MPK:n toimintaedellytyksiä. Valiokunta toteaa, että MPK:n tulostavoitteiden saavuttamisen kannalta tällaisia leikkauksia ei ole mahdollista toteuttaa.

Sotilaallisen maanpuolustuksen tuottavuuden eräs keskeinen tavoite on 2,5 kouluttajaa/koulutusjoukkue (35 varusmiestä joukkueessa). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan peruskoulutuskaudella tämä tavoite tultaneen saavuttamaan. Sen sijaan erikoiskoulutuskaudella tämän päämäärän saavuttaminen on haasteellisempaa muun muassa maavoimien uuden taistelutavan vuoksi, joka perustuu pienryhmien käyttöön. Valiokunta edellyttää, että etenkin palvelusturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen kantahenkilökuntaan kuuluvien kouluttajien määrän on oltava riittävä. Valiokunta tulee seuraamaan, miten kouluttajatarve tullaan saavuttamaan puolustusvoimien eri koulutustoiminnassa.

Puolustushallinnon henkilöstö ja varusmiesten asema

Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 12 680 henkilötyövuotta, missä on vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna 1 760 henkilötyövuotta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimauudistuksesta, suunnitellusta turvallisuusverkkotoiminnan liikkeenluovutuksesta sekä maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamisesta Millog-osakeyhtiölle.

Puolustusvoimauudistuksessa on toteutettu koko henkilöstöä koskevia merkittäviä muutoksia. Puolustusvoimien henkilöstö on valiokunnan arvion mukaan erittäin hyvin sitoutunut uudistuksen toteuttamiseen niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että puolustusvoimat noudattaa oman henkilöstöstrategiansa mukaisesti hyvän työnantajan periaatteita myös jatkossa ja käy henkilöstöjärjestöjen kanssa avointa vuoropuhelua. Valiokunta toteaa, että vuoden 2015 budjettiesityksen osalta erityisesti palkkaliukumasäästö keskusteluttaa järjestökenttää.

Asevelvollisuuden kehittäminen on myös yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys. Valiokunta pitää tärkeänä, että ponnisteluja varusmiesten palvelusturvallisuuden ja sosio-ekonomisen aseman parantamiseksi jatketaan ja että kiinteistöjen ja kasarmien sisäilmaongelmat hoidetaan asianmukaisella tavalla. Valiokunnan arvion mukaan viime vuosien kehitys on vienyt asevelvollisuutta oikeaan suuntaan. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä Siilasmaan työryhmän suositusten toimeenpanoon.

Puolustusvaliokunta on huolissaan Rajavartiolaitoksen säästötavoitteista, joilla voi pitkittyessään olla vaikutusta myös sodan ajan järjestelyihin; SA-kokoonpanossa Rajavartiolaitos liitetään osaksi puolustusvoimia.

Puolustusmateriaalihankinnat vuonna 2015

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja ensi vuonna 447 miljoonaa euroa, missä on vähennystä 24 miljoonaa euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tiettyjä puolustusmateriaalihankkeita löytyy myös muilta budjettimomenteilta, joten materiaalihankintoihin on käytettävissä kokonaisuudessaan noin 500 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tämä ei kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa: tavoitteesta, jossa kokonaispuolustusbudjetista noin kolmannes tulee korvamerkitä materiaalihankintoihin, jäädään yhä kauemmas. Valiokunnan näkemyksen mukaan tilanne on kestämätön, etenkin kun maavoimat on ottamassa käyttöön uudistetun taistelutavan. Jatkossa hankintoihin on pystyttävä kohdistamaan nykyistä enemmän resursseja, jotta uskottavaa puolustuskykyä voidaan ylläpitää myös jatkossa. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä parlamentaarisen selvitysryhmän 1.10.2014 julkaisemaan loppuraporttiin, jossa on käyty läpi lähivuosien resurssihaasteita eri puolustushaaroissa sekä sitä, miten materiaalihaasteisiin tulee vastata.

Kotimainen puolustusteollisuus

Valiokunta huomauttaa, että pienenevät hankintabudjetit näkyvät myös heikentyvänä työllisyytenä suomalaisissa puolustusalan yrityksissä. Suomen puolustusteollinen sektori on pieni (noin 5 000 henkeä), eikä hankintojen kohdistuminen kotimaahan ole varmaa edes tilanteessa, jossa suomalaisella puolustusteollisuudella on tarjota kriteerit täyttävää materiaalia.

Suomessa toimiva puolustusteollisuus on osa kansallisen puolustuskyvyn verkostoa. Kaikkien puolustushaarojen järjestelmien elinkaaren aikainen tuki on riippuvainen suomalaisesta puolustusteollisuudesta. Teollisuus turvaa tärkeät puolustusjärjestelmät ja elintärkeät toiminnot joko omilla tuotteillaan ja osaamisellaan tai ylläpitämällä ulkomailta hankittuja järjestelmiä. Valiokunta korostaa, että erityisen tärkeää on turvata kotimainen integraatio- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vaurionkorjauskyky.

Valiokunta toteaa, että puolustusteolliset hankinnat niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa ovat uuden sääntelyn piirissä puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin tultua voimaan vuonna 2011. Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi on jäsenvaltiota velvoittavaa EU-oikeutta, ja sen säännöksiä tulee noudattaa.

Puolustusvaliokunta korosti putu-direktiivin kansallista toimeenpanoa koskevassa mietinnössään (PuVM 3/2011 vp), että avoimen ja tasapuolisen kilpailun edistäminen on Suomen etujen mukaista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan direktiivin edellyttämä avoin kilpailu ei ainakaan vielä ole toteutunut. Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston on seurattava markkinoiden avautumista tarkasti. Komissio tulee antamaan Euroopan parlamentille selvityksen vuonna 2016 direktiivin täytäntöönpanosta.

Valiokunta toteaa, että direktiivi mahdollistaa vaatimuksen siitä, että tarjoaja pystyy takaamaan hankittavan materiaalin toimitus- ja huoltovarmuuden koko elinjakson osalta. Sotilaalliselle huoltovarmuudelle kriittisiä alueita ovat tiedustelu, valvonta, johtaminen ja maalittamisen tuki sekä vaikuttaminen. Huoltovarmuusnäkökulma on otettava kaikissa hankinnoissa täysimääräisesti huomioon tarjouspyyntöjä lähetettäessä.

Sotilaallisen kriisinhallinnan resurssit

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään 38 miljoonaa euroa, mikä on 23 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus (37 miljoonaa euroa) sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan.

Valiokunta toteaa, että sotilaallisen kriisinhallinnan kehyksiä on leikattu merkittävästi. Leikkauksista seuraa, että liikkumavara käynnissä olevien operaatioiden — joista merkittävin on Libanonin UNIFIL-operaatio — muutoksiin sekä kohdennusvara uusiin operaatioihin on käytännössä hävinnyt.

UNIFIL-operaatiossa jatkaminen toukokuun 2015 jälkeen vaatii lisärahaa niin puolustus- kuin ulkoministeriönkin kriisinhallintabudjettiin. Budjettiesitys lähtee siitä, että suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu yhteisvahvuus eri operaatioissa, pääosin Libanonissa ja Afganistanissa, on vuonna 2015 vain noin 300 henkilötyövuotta (UNIFIL-operaatiossa nyt 350 suomalaissotilasta).

Valiokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että kriisinhallintaoperaatioiden osalta on aina tärkeää tehdä vaikuttavuusarviointi, jossa arvioidaan operaatio-osallistumisen perusteita syvällisesti ja kattavasti, mukaan lukien hyödyt kansallisen puolustuksen kehittämiselle.