Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen
hyväksymistä muuttamattomana.
Valiokunta toteaa, että valtioneuvoston turvallisuus-
ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 linjataan osallistumista
kansainväliseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön.
Selonteossa todetaan, että kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö luo
edellytyksiä sotilaalliselle avunannolle ja -vastaanottokyvylle,
huoltovarmuuden turvaamiselle ja taloudellisille materiaalihankkeille
sekä edistää puolustusvoimien kykyä osallistua
kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Selonteossa linjataan myös, että kansalliset tutkimus-
ja teknologiahankkeet yhdistetään Euroopan puolustusviraston
tai muun tahon kautta tapahtuvaan eurooppalaiseen kahden- tai monenväliseen
yhteistyöhön aina, kun se on mahdollista. Hallitusohjelmassa
puolestaan todetaan, että hallitus syventää transatlanttista
yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa politiikan,
talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti
kuin EU:n kautta.
Nyt käynnistettävä yhteistyöhanke
on valiokunnan mielestä näin ollen linjassa sekä turvallisuus-
ja puolustuspoliittisen selonteon että hallitusohjelman
tavoitteiden kanssa. Hankkeeseen osallistumista puoltaa valiokunnan
mielestä vahvasti myös se seikka, että yhteistyön
kautta saatava tietotaito alumiinirunkoisista aluksista hyödyttää suomalaista
niin siviili- kuin sotilaspuolen laivanrakennusteollisuutta, mikä taas
voi parantaa suomalaistelakoiden kilpailukykyä.
Esityksen keskeinen sisältö ja eduskunnan suostumuksen
tarpeellisuus
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseessä on 3—4
vuotta kestävä tutkimushankekokonaisuus, jossa
hyödynnetään käytöstä poistettavia
alumiinirunkoisia Helsinki-luokan ohjusveneitä. Näiden
alusten ikääntynyt alumiinirakenne antaa ainutlaatuisen
mahdollisuuden tutkia rakenteen ikääntymiseen
liittyviä kysymyksiä erilaisten testien kautta.
Saavutettuja koetuloksia pyritään hyödyntämään
kehittämällä entistä toimivampia
simulointi- ja laskentamenetelmiä. Suomen osalta hanke
on myös osa monitoimialus 2020 -ohjelmaa. Kyseisen ohjelman tavoitteena
on kehittää valmiudet hankkia kustannustehokas
ja monikäyttöinen 2020-luvun taistelualus.
Saadun selvityksen mukaan neuvottelut sopimuksesta aloitettiin
vuonna 2009. Tuolloin kävi ilmi, että Suomen,
Saksan ja Yhdysvaltojen välinen sopimus tulee sisältämään
muun muassa Yhdysvaltojen vientivalvontasäädöksistä johtuen
yksityiskohtaisia määräyksiä tietojen
ja materiaalin luovuttamisesta sekä turvallisuudesta. Näiden
määräysten katsotaan Suomessa kuuluvan
lainsäädännön alaan (perustuslain
94 §:n 1 mom.), minkä takia eduskunnan on hyväksyttävä sopimus
ja sen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset
on saatettava voimaan lailla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksellä ei
ole vaikutusta talousarvioon. Projektin kustannukset katetaan puolustusministeriön
hallinnonalan
määrärahoista. Sopimuksesta Suomelle
aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 2,2 miljoonaa
euroa.