Perustelut

Ehdotan vasemmistoliiton vuoden 2011 talousarviolinjausten mukaisesti, että kuntien valtionosuuksiin tehdään noin 680 miljoonan euron nettokorotus, mikä merkitsee 4,53 prosenttiyksikön lisäkorotusta hallituksen esitykseen nähden.

Vasemmistoliiton ehdotus vuoden 2011 valtionosuusprosentiksi on 38,44. Tällöin vastaavasti kuntien osuus mainituista kustannuksista alenee 65,89 prosentista 61,56 prosenttiin. Kuntien tuottamat, julkisin varoin rahoitetut palvelut tarjoavat kaikille suomalaisille tuloista ja varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden saada muun muassa tasa-arvoisesti opetusta ja koulutusta. Näin kunnalliset peruspalvelut muodostavat keskeisimmän julkisen vallan tasa-arvotyökalun. Kunnat eivät kuitenkaan pysty tuottamaan näitä palveluita ilman riittävää rahoitusta.

Kuntien keskeisin rahoituslähde on kunnallisvero, mutta valtionosuuksien merkitys on huomattava. Viime vuosina useimpien kuntien talous on merkittävästi heikentynyt. Keskeinen syy tähän on ollut se, että valtio on antanut kunnille lainsäädännöllään enenevästi lisää tehtäviä, mutta ei vastaavasti riittäviä valtionosuuksia. Tämän seurauksena kunnat ovat joutuneet vähentämään tarjoamiensa palvelujen määrää ja heikentämään niiden laatua.

Koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi vasemmistoliitto on tehnyt aloitteen muun muassa luokkakokojen pienentämisestä. Koululuokkien liian suuren koon takia opettajan on mahdotonta ottaa huomioon riittävästi kaikkien oppilaiden erilaisia tarpeita. Suurten luokkakokojen on todettu vaikuttavan kielteisesti erityisesti matalan sosioekonomisen tason perheistä tulleisiin lapsiin. Lasten ja nuorten laiminlyönti koulussa lisää syrjäytymistä, joka tulee yksilölle ja yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi.

Toinen vasemmistoliiton koulutuksellista tasa-arvoa lisäävä aloite on oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen (TPA 88/2009 vp). Nykyinen koulutusjärjestelmä, joka edellyttää nuorten kykenevän valitsemaan koko elämänuransa peruskoulun päättyessä ja sallii jättäytymisen koulutuksen ulkopuolelle, aiheuttaa väistämättä sen, että jotkut nuoret syrjäytyvät työelämästä. Lisäksi oppivelvollisuuden kestolla voidaan vaikuttaa siihen, että nuoren ei tarvitse liian varhain tehdä valintoja, jotka sulkevat pois suuren määrän tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Edellä mainituin perustein olen esittänyt talousarvioaloitteissani luokkakokojen pienentämiseksi ja oppivelvollisuuden laajentamiseksi 18 ikävuoteen yhteensä 37 miljoonan euron lisäystä perusopetuksen ja lukion valtionosuuksiin (TAA 12/2010 vp; TAA 13/2010 vp).

Lisäksi vuoden 2011 alusta tulee voimaan perusopetuslain erityisopetusta ja oppilashuoltoa koskevia säännöksiä. Hallituksen esityksessä todettiin, ettei ehdotuksella "suoranaisesti olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia". Yhdyn Kuntaliiton näkemykseen siitä, että kustannukset olisi tullut arvioida kokonaisuudessaan ja että laissa esitettyjen säädösten toteutuminen edellyttää huomattavia resursseja. Valtion resurssien olisi pitänyt tulla nimenomaan valtionosuusprosenttia korottamalla, jotta toiminta erityisopetuksen saralla olisi pitkäjänteistä.

Kuntapalvelujen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen vauhdittavat yhteiskunnallista epätasa-arvoistumista. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi kunnat tarvitsevat lisää voimavaroja palvelutuotantoonsa. Vuoden 2011 valtion talousarvio ei tähän vaatimukseen riittävästi vastaa.

Perustelut

Kasvun edellytyksiä on vaalittava pitämällä huolta inhimillisistä voimavaroista ja niiden täyspainoisesta hyödyntämisestä toimivan koulutuksen avulla. Valtio on viime kädessä vastuussa kuntien mahdollisuuksista taata laadukkaat perusopetuksen palvelut tasapuolisesti kaikkialla maassa.

Tähän ei näytä olevan edellytyksiä edellisvuosia paremmin. Esimerkiksi oppilasryhmien ryhmäkoot jatkavat kasvuaan, oppilashuolto on heikoilla kantimilla ja kunnat lomauttavat opettajia ja leikkaavat opetustoimesta. Viimeisin huolestuttava ilmiö on, että osassa kouluja tukiopetusta ei enää anneta lainkaan ja tukiopetuksen määrä kokonaisuudessaan väheni viime vuonna 25 prosenttia.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia esitetään korotettavaksi 0,03 prosenttiyksikköä 34,11 prosenttiin. Korotus liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille eikä koske opetuspuolta.

Edellä mainittujen opetussektorin ongelmien lisäksi kuntien tehtävät opetuksessa myös lisääntyvät. Vuoden 2011 alusta tulee voimaan erityisopetuksen uudistus. Hallituksen mukaan ehdotuksella ei ole merkittäviä kustannusvaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan kaikkien asiantuntijoidenkin mukaan muutos edellyttää huomattavia resursseja. Panostusten opetussektorille olisi pitänyt tulla nimenomaan valtionosuusprosenttia korottamalla, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä.

Sosialidemokraattien mielestä perusopetuksen taso on turvattava kohdistamalla lisää määrärahoja kuntien valtionosuuksiin. Esitimme vaihtoehtoisessa budjettilinjauksessamme valtionosuuksiin yhteensä 300 miljoonan euron korotusta. Tästä 190 miljoonaa euroa ohjattaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamiseen, 60 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden hoitamiseen kunnissa ja 50 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun parantamiseen. Tämä tarkoittaa, että valtion osuus kustannuksista nostetaan 35,38 prosenttiin.