Yleisperustelut

Vuodesta 1994 voimassa ollut yleinen kielitutkintoja koskeva laki säädettiin sen vuoksi, että voitiin tuottaa vertailukelpoisia todistuksia useisiin kieliin. Tavoitteena pidettiin myös aikuisten kieltenopetuksen oppimistavoitteiden yhtenäistämistä tutkintojärjestelmän avulla. Tämä järjestelmä luotiin kuitenkin kansallisiin tarpeisiin, ja se on kansainvälisesti katsoen lähes ainutlaatuinen. Se on toiminut suhteellisen hyvin, mutta valiokunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena kehittää järjestelmää edelleen. Sen vuoksi valiokunta puoltaa hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Keskeisimmät muutosehdotukset koskevat kielitutkintojärjestelmän lupamenettelyn korvaamista sopimusmenettelyllä, kielitutkinnon määrittelyä ja tutkinnon arvioinnin perusteena käytettävää taitotasoasteikkoa sekä tutkintorekisteriä koskevien säännösten sisällyttämistä lakiin. Tarkoituksena on poistaa niitä ongelmia, joita kielitutkintojärjestelmässä on esiintynyt. Tavoitteena on selkiyttää yleisiä kielitutkintoja koskevan lain sisältöä sekä tarkistaa säädöstasoa nykyisen perustuslain edellyttämällä tavalla. Näin voidaan parantaa kielitutkintojärjestelmän toimivuutta ja lisätä tutkintojen järjestäjien välistä yhteistyötä. Valiokunnan mielestä muutokset parantavat kielitaidon testauksen yhteismitallisuutta ja pätevyyttä sekä selkiyttävät hallintomenettelyä. Sopimusmenettely yleisten kielitutkintojen järjestämisestä viideksi vuodeksi kerrallaan tuo mukanaan tarvittavaa joustavuutta ja mahdollistaa verkoston laajuuden niin, että tarjonta voi olla myös alueellisesti tasapainoinen.

Ottaen huomioon työelämän tarvitseman kielitaito-osaamisen valiokunta pitää tärkeänä, että kielitutkintotoimikunnan kokoonpanossa otetaan huomioon ammatillisen kielitaidon asiantuntijuus. Myös työelämän tarpeet suullisen vuorovaikutuksen osuudesta asettavat haasteita yleisten kielitaitotutkintojen suullisen testin kehittämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen koulutus järjestetään niin, että he voivat selviytyä asetetuista tasovaatimuksista.