Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Näyttötutkintoja suoritetaan nykyisin huomattavan paljon. Vuonna 2013 näyttötutkinnon suoritti yli 33 000 henkilöä ja tutkinnon osia noin 27 000 henkilöä. Tällä hetkellä näyttötutkintona voi suorittaa 377 tutkintoa. Esityksellä pyritään korjaamaan nykyisen näyttötutkintojärjestelmän keskeisimpiä ongelmakohtia. Tärkeänä tavoitteena on vähentää nyt esiintyvää epätasaisuutta ja erilaisia käytäntöjä tutkintotoimikuntien ja tutkinnon järjestäjien toiminnassa. Tutkintotoimikuntien toiminnan alakohtaiset erot ovat joissakin tapauksissa perusteltuja, mutta liian erilaisia toimintatapoja on tärkeää pyrkiä yhtenäistämään. Hallituksen esityksen mukaiset muutokset edistäisivät toimintatapojen yhtenäistymistä.

Tavoitteena on vahvistaa näyttötutkintojärjestelmän työelämälähtöisyyttä. Valiokunnan mielestä oleellista on varmistaa, että näyttötutkintojärjestelmä tuottaa työelämään sen tarvitsemaa osaamista ja että eri toimijat voivat luottaa järjestelmän laatuun. Sivistysvaliokunta korostaa erityisesti, että tutkinnoissa hyväksytyn osaamisen tulee olla riittävän korkealla tasolla ja vertailukelpoinen muihin vastaaviin suoritettuihin tukintoihin.

Tavoitteena on myös selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja tehtäviä. Tutkintotoimikuntien ja arvioitsijoiden roolit erotetaan toisistaan. Tutkintotoimikuntien asemaa vahvistetaan etenkin laadun valvomiseksi ja järjestelmän yhtenäistämiseksi. Edelleen näyttötutkintojen arvioijien roolia tutkintosuoritusten arvioinnissa on tarkoitus vahvistaa.

Näyttötutkinnon järjestäjistä ja niiden tehtävistä säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä todettuun siitä, että sääntely selkeyttäisi näyttötutkinnon järjestäjänä toimimisen kriteereitä ja järjestäjän tehtäviä. Näyttötutkinnon järjestäjiä olisivat nykykäytännön mukaisesti ne koulutuksen järjestämisluvan omaavat sekä muut yhteisöt tai säätiöt, joilla on sopimus näyttötutkinnon järjestämisestä tutkintotoimikunnan kanssa. Näyttötutkinnon järjestäjältä edellytettäisiin, että sillä on riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset sekä osaaminen näyttötutkintojärjestelmästä ja riittävä järjestettävien tutkintojen asiantuntemus. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että näyttötutkintojen järjestäjäverkko pysyy valtakunnallisesti ja alueellisesti kattavana siten, että myös vapaan sivistystyön nykyään tarjoamia palveluja voidaan hyödyntää jatkossakin.

Uudistuksen myötä tutkintotoimikuntien määrä vähenee merkittävästi. Valiokunta katsoo, että tutkintotoimikuntien yhdistäminen voi tukea tutkintorakenteen kehittymistä niin, että päällekkäisiä ammatillisen koulutuksen tutkintoja ja niiden osia voidaan yhdistää ottaen huomioon nopeasti muuttuvat ja myös tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet. Valiokunta korostaa, että tutkintotoimikuntien yhdistämistä tulee suunnitella ja toteuttaa kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa. Samalla on huolehdittava siitä, että eri alojen, myös kapeiden ja lukumääräisesti vähälukuisten tutkintojen tuottama erityisosaaminen säilyy. Lisäksi on huolehdittava riittävästä suomen ja ruotsin kielen osaamisesta vastaanotettaessa ja arvioitaessa tutkintoja. Näyttötutkintojärjestelmässä tätä tukee mm. mahdollisuus nimetä asiantuntijoita. Pysyvillä asiantuntijoilla pystytään joustavasti takaamaan erityisesti pienten erityisalojen asiantuntemuksen laatu. Lisäksi toimikunnilla on mahdollisuus käyttää tapauskohtaisia asiantuntijoita.

Valiokunta kannattaa näyttötutkintosihteeristön perustamista Opetushallituksen yhteyteen. Näyttötutkintosihteeristö korvaisi tutkintotoimikuntien 90 nykyistä osa-aikaista tuntipalkkiotoimisina työskentelevää ulkopuolista sihteeriä sekä tutkintotoimikuntien keskuudesta valitut sihteerit. Sihteeristön perustaminen edesauttaa tutkintotoimikuntien keskittymistä ydintehtäväänsä eli laadun arviointiin ja ylläpitoon sekä kehittämistyöhön. Samalla voidaan huolehtia yhtenäisistä käytännöistä näyttötutkintojen järjestämisessä ja järjestelmän kehittämisessä. Hallituksen esityksen mukaan perustettava näyttötutkintosihteeristö olisi keskeinen toimija näyttötutkintojärjestelmän laadun ja näyttötutkinnon järjestämissopimusten yhdenmukaisuuden varmistajana. Tältäkin osin tulee uudistuksessa huolehtia siitä, että sihteeristöllä on vahvaa osaamista vastuullaan olevista näyttötutkinnoista. Näyttötutkintosihteeristö avustaisi ja tukisi tutkintotoimikuntia. Oleellista myös on, että päätösvalta tehtäviensä mukaisissa asioissa säilyisi tutkintotoimikunnilla.

Näyttötutkintojärjestelmä on yksi osa ammatillista koulutusta. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa ammatillista koulutusta kehitetään kokonaisuutena niin, että Suomessa olisi tulevaisuudessa maailman parhaat ammattiosaajat eri aloilla.