Yleisperustelut

Yleistä

Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen tavoitteena on turvata potilaan ajantasaisten tutkimus-, lääkitys- ja hoitotietojen saatavuus kaikissa hoitotilanteissa riippumatta esimerkiksi siitä, missä aikaisempi hoito on annettu. Lainsäädännön tavoitteena on myös parantaa terveydenhuollon tuottavuutta vähentämällä päällekkäisiä tutkimuksia ja lääkityksiä sekä tehostamalla asiakirjahallintoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia (asiakastietolaki) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia (lääkemääräyslaki) ehdotetaan muutettavaksi tietosuojan ja tietoturvallisuuden edistämiseksi ja tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseksi. Nyt ehdotetuilla muutoksilla edistetään hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta. Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin lisätään keskitetty palvelu, johon terveydenhuollon palvelujen antajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat voivat tallentaa potilasasiakirjamerkintöjä ja sähköisiä lääkemääräyksiä myös esimerkiksi mobiililaitteiden avulla.

Siirtymäkauden jälkeen kaikki lääkemääräykset tulee laatia sähköisesti. Kirjallinen ja puhelinresepti säilyvät käytössä siihen saakka, kunnes selain- ja mobiilireseptien laatiminen tulee mahdolliseksi ja poikkeustilanteissa myöhemminkin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että ehdotetut muutokset edistävät potilasturvallisuutta ja helpottavat terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä. Valiokunta ehdottaa siirtymäaikoihin järjestelmien muutosten toteuttamisen edellyttämiä pidennyksiä.

Sähköinen lääkemääräys

Terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (Kanta-palvelut) ja sähköisistä lääkemääräyksistä säädettiin jo vuonna 2007 voimaan tulleilla laeilla. Tarvittavaksi siirtymäajaksi arvioitiin tuolloin neljä vuotta lain voimaantulosta. Määräaikoja pidennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 voimaan tulleilla laeilla. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tuli voimaan huhtikuussa 2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite säädettiin tulemaan voimaan huhtikuussa 2014.

Kaikilla apteekeilla on ollut velvollisuus toimittaa lääkkeitä sähköisten lääkemääräysten perusteella jo lähes kahden vuoden ajan, ja kunnallinen terveydenhuolto otti sähköiset lääkemääräykset käyttöön vaiheittain viime vuoden kevääseen mennessä. Yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköille käyttöönottovelvollisuus asetettiin tämän vuoden huhtikuun alkuun mennessä. Muualla kuin yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa toimiville itsenäisille ammatinharjoittajille sähköisen lääkemääräyksen käyttäminen on ollut vapaaehtoista. Sähköisen lääkemääräyksen käytöstä on saatu kokemuksia noin kolmen vuoden ajalta, ja saadun selvityksen mukaan viime vuonna sähköisiä lääkemääräyksiä kirjoitettiin 15,5 miljoonaa kappaletta ja niihin liittyviä lääketoimituksia tehtiin yli 22 miljoonaa.

Valiokunta pitää hoidon tehokkuuden ja potilasturvallisuuden kannalta erittäin tärkeänä, että potilasta hoitavalla ammattihenkilöllä on Kanta-palvelujen kautta saatavilla mahdollisimman kattavat tiedot potilaan aiemmasta hoidosta ja lääkityksistä. Tietojen kattavuus on tärkeää esimerkiksi potilaan kokonaislääkityksen arvioinnin ja lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten välttämisen kannalta. Sähköisen lääkemääräyksen käytön laajentaminen lisää potilasturvallisuutta myös siten, että reseptikeskuksessa olevat ajantasaiset lääketiedot ovat koska tahansa potilaan tarkistettavissa käyttöliittymän kautta. Potilas voi lisäksi edelleen saada vastaanotolla tai apteekissa asioidessaan kirjalliset tiedot ja potilasohjeet.

Käyttöliittymän kautta potilas voi omien tietojen katselun lisäksi antaa laissa tarkoitettuja suostumuksia ja kieltoja sekä tehdä lääkemääräyksen uudistamispyynnön. Myös alaikäisten henkilöiden tietojen katsominen tulee mahdolliseksi heidän huoltajilleen tai muille laillisille edustajilleen. On myös tilanteita, joissa tietojen luovuttaminen käyttöliittymän kautta esimerkiksi omaishoitajana toimivalle voi olla perusteltua, mutta tähän liittyviä teknisiä ja oikeudellisia kysymyksiä on vielä tarpeen selvittää.

Reseptikeskuksen tietojen kattavuutta vähentää jossain määrin potilaan mahdollisuus olla antamatta lääkemääräyslain 13 §:ssä tarkoitettua suostumusta tai kieltää yksittäisen lääkemääräyksen tietojen luovuttaminen. Hoitava lääkäri ei esityksen mukaan saa järjestelmästä tietoa siitä, että potilas on tehnyt kieltoja. Lääkärille voi syntyä väärä luottamus siihen, että kaikki potilaalle aiemmin määrätyt lääkkeet näkyvät järjestelmässä. Tämä voi käytännössä johtaa siihen, että potilaalle määrätään lääkettä, jolla on vakavia yhteisvaikutuksia aiemmin määrätyn lääkkeen kanssa. Jatkossa on syytä selvittää, voidaanko järjestelmää kehittää potilaan yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden turvaavalla tavalla esimerkiksi siten, että lääkäri saa lääkettä määrätessään ilmoituksen lääkkeen epäsopivuudesta aiemmin määrätyn lääkkeen kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että lakiehdotuksen mukaan pkv- tai huumausainelääkettä määrätessään lääkärillä on aina oikeus saada tiedot potilaan aiemmista vastaavien lääkkeiden lääkemääräyksistä ja näiden lääkkeiden toimittamisesta.

Tietojärjestelmien toiminnan luotettavuus on tietojen kattavuuden ohella keskeisen tärkeää potilasturvallisuuden ja hoidon asianmukaisen toteutumisen kannalta. Vaikka sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto on sujunut yleisellä tasolla hyvin, on teknisten häiriöiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden varalta tarpeen edelleen mahdollistaa puhelin- ja paperireseptien laatiminen myös siirtymäkauden jälkeen. Potilaan kannalta on olennaista, että hän saa tarvitsemansa lääkkeen mahdollisimman sujuvasti. Myös näissä tilanteissa on tärkeää, että tiedot lääkemääräyksistä viedään apteekissa reseptikeskukseen sähköisesti.

Asian käsittelyn yhteydessä on tuotu esiin huoli esimerkiksi eläkkeellä olevien lääkäreiden mahdollisuudesta määrätä lääkkeitä, jos sähköinen järjestelmä ei ole käytettävissä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikille lääkäreille turvataan kohtuuhintainen mahdollisuus sähköisen järjestelmän käyttämiseen myös selain- ja mobiililaitteilla. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotusten siirtymäaikoja pidennetään ja että Kansaneläkelaitoksen tulee toteuttaa tähän tarvittava käyttöliittymäpalvelu vuoden 2017 alkuun mennessä, josta lähtien myös yksittäisten ammatinharjoittajien on pääsääntöisesti laadittava lääkemääräykset sähköisesti.

Valiokunta katsoo, että yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden määräaika sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen on syytä siirtää vuoden 2015 alkuun. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että yksittäiset lääkärit ja pienet lääkäriasemat, joiden vuotuinen reseptimäärä on alle 5 000 kappaletta, siirtyvät sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen viimeistään vuoden 2017 alusta lukien.

Tietojärjestelmät

Kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille ehdotetaan säädettäväksi vaatimukset, joiden on täytyttävä ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön. Säännösten tavoitteena on varmistaa asiakas- ja potilastietojen asianmukainen käsittely sekä tietosuoja ja tietoturvallisuus. Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liitettäville järjestelmille asetetaan pidemmälle menevät vaatimukset kuin vain paikallisesti käytettäville. Valiokunta pitää tietojärjestelmien toimittajiin kohdistuvien vaatimusten laajentamista esitetyllä tavalla tarpeellisena, mutta ehdottaa luokkaan B kuuluvien paikallisten tietojärjestelmien vaatimusten käyttöönoton lykkäämistä vuodella, jotta toteutukseen jää riittävästi aikaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilla tulee olla tietojärjestelmien käytön omavalvontasuunnitelma, joka voidaan tehdä osana kunnan muita lakisääteisiä suunnitelmia. Lain täytäntöönpanossa tulee arvioida omavalvontasuunnitelmien yksityiskohtaisuuden tarkoituksenmukaisuutta. Valiokunta ehdottaa, että omavalvontasuunnitelmien laatimisvelvollisuus tulee voimaan vuoden 2015 alusta.

Erityisesti tietojärjestelmien vaatimustenmukaisuuden osoittamisen kustannuksia on vaikea ennalta täsmällisesti arvioida. Tähän asti ulkoisen auditoinnin välittömät kustannukset on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö. Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyssä kustannukset jossain määrin kasvavat arvioinnin jatkuvuuden vuoksi ja tulevat tietojärjestelmien valmistajien maksettaviksi.

Ehdotetut uudet velvoitteet aiheuttavat kustannuksia itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville lääkäreille ja hammaslääkäreille, jotka hankkivat tarvittavat laitteistot ja yhteydet sähköiseen lääkemääräykseen liittymiseksi. Kansaneläkelaitoksen käyttöliittymäpalvelun kautta lääkemääräysten laatiminen tietokoneella tai mobiililaitteella aiheuttaa kuitenkin vain vähäiset kertaluonteiset kustannukset sekä lääkemääräyskohtaisen kustannuksen (0,21 euroa vuonna 2014). Valiokunta pitää tärkeänä, että käyttöliittymä saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Valiokunta ehdottaa kuitenkin käyttöliittymän kehittämisen edellyttämän ajan vuoksi, että Kansaneläkelaitoksen tulee toteuttaa palvelu vuoden 2017 alkuun mennessä.