Hallituksen kuluttajapoliittisen ohjelman (2004—2007)
tavoitteisiin kuuluu, että kuluttajille turvataan riittävä tietopohja
ja kyky toimia kehittyvillä markkinoilla. Päämääränä on
aktiivinen, osaava ja vastuullinen kuluttaja, joka vaikuttaa yhteiskunnassa.
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistaminen kuluttaja-asioissa
kuuluu hallituksen kuluttajapoliittisen ohjelman tavoitteisiin.
Sen saavuttamiseksi edistetään ohjelman mukaan
uusien yhteistyömuotojen syntymistä ja varmistetaan
kuluttajien kuuleminen ja osallistuminen päätöksentekoon.
Ohjelmassa todetaan myös, että ohjelmakaudella
on tarkasteltava kuluttajapolitiikan määrärahojen
riittävyyttä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
antoi budjettikäsittelyn yhteydessä jo syksyllä 2003
lausuman, jossa kiinnitettiin vakavaa huomiota kuluttajapolitiikan
määrärahatilanteeseen. Valtiovarainvaliokunta
totesi resurssien niukkuuden heikentävän kansalaisten
oikeusturvaa ja asettavan ihmiset eriarvoiseen asemaan. Valiokunnan
mukaan tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jatkossa
sitä, että toimintaa arvioidaan niin organisaation
kehittämistarpeiden kuin tarvittavien voimavarojenkin kannalta.
Elävä järjestötoiminta on
tärkeä osoitus kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta.
Järjestötyössä mukana oleminen
opettaa kansalaisyhteiskunnassa tarvittavia vuorovaikutuksen ja
vastuullisuuden taitoja ja harjaannuttaa ihmisiä ottamaan kantaa
yhteiskunnallisiin asioihin. Samalla se antaa heille arkipäivän
selviytymisessä tarvittavia tietoja ja taitoja. Järjestötyötä tukemalla
yhteiskunta tukee kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Kuluttajatoiminnalla
on tärkeä rooli myös markkinoiden toimivuuden
kannalta. Lainsäädäntötyössä kaivataan
jatkuvasti kuluttajanäkemystä. Myös elinkeinonharjoittajille
kuluttajien kannat ovat tärkeitä. Yhteiskunnan
etu on, että kuluttajien ääni kantautuu
päätöksentekoon ja että kuluttajien
näkemys on mahdollisimman kattava ja asiantunteva. Tämä edellyttää kuluttajien järjestötoimintaa.
Kuluttajaliike tarvitsee valtion tukea niin, että kuluttajien
järjestötoiminnalla on riittävät
edellytykset toimia kansallisesti ja kansainvälisesti. Markkinoilla
esiintyvien epäkohtien poistaminen vaatii nopeasti ja vahvasti
reagoivaa kuluttajaa ja kuluttajaliikettä viranomaistoiminnan
rinnalle. Vapaaehtoinen kuluttajien järjestötoiminta
tarvitsee taloudellisesti riittävät edellytykset vastatakseen
tehokkaasti myös tulevaisuuden haasteisiin yhä laajemmassa
kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Suomen Kuluttajaliitto ry on kuluttajien etua valvova kansalaisjärjestö.
Liitto neuvoo ja palvelee kuluttajia oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa
sekä elintarvikkeita, ravitsemusta, terveyttä,
turvallisuutta ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä.
Liitto antaa myös kuluttajaneuvontaa ja neuvoo asumisasioissa.
Kuluttajaliitto korostaa eettisyyttä ja kestäviä valintoja
sekä edistää reilua kauppaa. Liitto julkaisee
neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nappo-lehteä (entinen Kuluttajauutiset).
Suomen Kuluttajaliitto kokoaa kuluttaja-asemastaan kiinnostuneet
ihmiset toimimaan etujensa puolesta vapaan kansalaistoiminnan keinoin. Liiton
jäseniä ovat 66 paikallista kuluttajayhdistystä eri
puolilla Suomea. Jäseniksi ovat liittyneet myös
yksitoista valtakunnallista järjestöä ja noin
kolmesataa yksityishenkilöä, jotka ovat liittyneet
ns. suorajäseniksi.
Kaiken kaikkiaan liiton voimavarat suhteessa tehtävien
määrään ja vaativuuteen ovat
riittämättömät. Järjestöllä ei
ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia palkata riittävää määrää kokopäiväisiä asiantuntijoita.
Kuluttajan oikeutta, taloutta, elintarvikkeita ja ravitsemusta,
terveyttä, turvallisuutta, ympäristöä ja
eettisiä kysymyksiä koskevat asiat on jouduttu
hoitamaan osa-aikaisen ja osittain tilapäisen henkilöstön
turvin, osittain myös työllistämisvaroin.
Tiedotustoimintaan, Euroopan unionin ja kansainvälisten
asioiden hoitoon sekä järjestötoiminnan
tarpeisiin kaivattaisiin myös erityisosaamista.
Liiton valtionapu on jäänyt 1990-luvun puolivälin
tasolle aikaan, jolloin Suomi ei vielä ollut Euroopan unionin
jäsenmaa. Valtionapu on tällä hetkellä 479 000
euroa. Mikäli valtionapu olisi seurannut pelkästään
hintatason muutosta, nousun tulisi olla 20 % ja
avustuksen määrän 575 000 euroa.
Työvoimakustannukset ovat tänä aikana
nousseet tätäkin enemmän.
Suurin ongelma on se, että Kuluttajaliitto ei pysty
palkkaamaan riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä pysyviin
työsuhteisiin. Pois jäävien henkilöiden
tilalle ei ole voitu ottaa uusia. Monet elinkeinoelämän
käyttämät rahoituskanavat ovat Kuluttajaliitolta
pois suljetut. Kuluttajien toimintaympäristö sitä vastoin
muuttuu yhä haasteellisemmaksi tasa-arvoisen oikeusturvan
ja puolueettoman tiedonsaannin kannalta. Jotta suomalainen
kuluttajaliike pysyisi hengissä, tarvitaan merkittävää Kuluttajaliiton
toimintapohjan laajennusta.