Kymenlaakson tutkimusmenot olivat vuonna 2000 yhteensä 34,4
milj. euroa (vrt. Uusimaa 1 990,1 milj. euroa, Pirkanmaa
633,9 milj. euroa, Pohjois-Pohjanmaa 511,0 milj. euroa, Varsinais-Suomi
466,1 milj. euroa), joista yritysten osuus oli 33,5 milj. euroa,
julkisen sektorin ja YVT:n osuus 0,3 milj. euroa ja korkeakoulusektorin
0,6 milj. euroa. Uudenmaan tutkimusmenot korkeakoulusektorilla olivat
330,1 milj. euroa, Pirkanmaan 101,5 milj. euroa ja Varsinais-Suomen
99,6 milj. euroa.
Kymenlaakson lähimaakunnista Etelä-Karjalan
tutkimusmenot yhteensä olivat 49,4 milj. euroa ja Itä-Uudenmaan
54,7 milj. euroa. Etelä-Karjalan korkeakoulusektorin tutkimusmenot olivat
14,8 milj. euroa, Itä-Uudenmaan 0 euroa. Päijät-Hämeen
tutkimusmenot olivat yhteensä 48,7 milj. euroa, josta Lahden
seutukunnan osuus oli 45,8 milj. euroa. Korkeakoulusektorin tutkimusmenot
Päijät-Hämeessä olivat 7,0 milj.
euroa.
Tutkimushenkilökunnan määrä Kymenlaaksossa
on 653, josta korkeakoulusektorin osuus on 47. Vastaavat luvut esimerkiksi
Uudellamaalla ovat 29 884 ja 7 949, Varsinais-Suomessa
6 952 ja 2 635, Satakunnassa 1 127 ja
227, Päijät-Hämeessä 899 ja
93, Pirkanmaalla 8 850 ja 2 670, Pohjois-Savossa
2 192 ja 1 159, Keski-Suomessa 2 926
ja 1 259, Kainuussa 289 ja 99.
Tutkimushenkilökunnan osuus Kymenlaaksossa on koko
maahan suhteutettuna varsin vähäinen, ainoastaan
Keski-Pohjanmaa on alle Kymenlaakson tason (201 ja 43).
Maakunnan ja aluekehitystehtävän, joka uudistettavan
ammattikorkeakoululain myötä tulee olemaan koulutuksen
ja T&K-toiminnan ohella keskeinen ammattikorkeakoulun perustehtävä, kannalta
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun saama ulkoinen T&K-rahoitus
on riittämätön.
Ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan kehittymisen edellytyksenä on
mahdollisuus rekrytoida tutkimushenkilökuntaa. Teknologia-
ja innovaatiopuistohankkeen lähtökohtana on ollut
ns. tutkivien yliopettajien rekrytoiminen ulkopuolisella rahoituksella,
joka on saatu ammattikorkeakoulun ylläpitäjätahoilta.
Ylläpitäjien mahdollisuudet rahoittaa tutkimushenkilökuntaa
ovat kuitenkin rajalliset.
Tutkivien yliopettajien rekrytoiminen on välttämätöntä erityisesti
siksi, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on maakunnan
ainoa itsenäinen korkeakoulu. Maakunnasta puuttuu tiedekorkeakoulu,
joka vastaa perustutkimuksesta. Odotukset ammattikorkeakoulun suhteen
ovat siis korkeat. Kymenlaakson mahdollisuudet saada ulkopuolista
rahoitusta T&K-toimintaan ovat kansallisesti arvioituna
vähäiset juuri siitä syystä,
että tiedekorkeakoulu puuttuu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa
on vähän tutkimushenkilökuntaa.
Tärkeimpänä perusteena opetusministeriön T&K-toimintaan
suunnattavalle määrärahan nostolle Kymenlaakson
ammattikorkeakoulun osalta on se, että maakunnassa ei ole
muita korkeakouluja ja näin ollen ammattikorkeakoulun resurssit
(erityisesti henkilöresurssit) T&K-toiminnassa
ovat vähäiset. Opetusministeriön myöntämää T&K-rahoitusta
tulisi kasvattaa erityisesti tutkimushenkilökunnan palkkaamiseksi.