TALOUSARVIOALOITE 1306/2002
vp
TAA 1306/2002
vp - Ilkka Taipale /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen arboretumien
ylläpitoon
Eduskunnalle
Suomessa on 30—40 merkittävää arboretumia
eli kokeellista puu- ja pensaslajikepuistoa. Näillä on suuri
taloudellinen ja ympäristöllinen merkitys tutkittaessa
eri lajikkeiden elinmahdollisuuksia. Merkitys vain korostuu entisestään
mahdollisten ilmastollisten muutosten yhteydessä. Osalla
arboretumeista on ollut myös tärkeä tieteellinen merkitys
puu- ja pensaslajikkeiden jalostustyön kautta.
Arboretumit ovat osa kansallisia arvopuistojamme vastaten luonnonsuojelualueita
ja kansallispuistoja. Tätä ei kuitenkaan valtiovalta
eivätkä kunnatkaan ole ottaneet huomioon. Yksityisistä arboretumeista
vain Mustilan arboretum saa pienen valtionavun eli 51 000
euroa. Summa on kuitenkin sillekin riittämätön,
kun otetaan huomioon sen kansallinen ja kansainvälinen
merkitys.
Merkittäviä muita yksityisiä arboretumeita ovat
mm. Karjalohjan Tammiston, Oriveden Hörtsänän,
Kustavin Sarvilinnan, Nuutajärven kartanon ja Limingan
arboretumit.
Monia arboretumeita uhkaa rappeutuminen, vaikka niitä kunnostetaan
talkootyöllä, koska ne eivät tuota omistajilleen
lainkaan. Esimerkiksi maailmankuulun kemistin Gustav Kompan Karjalohjalle
perustamassa Tammiston arboretumissa oli aikoinaan 700 puuvartista
lajiketta ja 2 000 kasvilajiketta yhteensä. Hän
lahjoitti sen testamentillaan Turun yliopistolle, joka ei ottanut
sitä vastaan katsoen sen taloudelliseksi rasitukseksi. Nyt
arboretumissa on jäljellä enää 235
puuvartista lajiketta.
Suomen Dendrologisella Seuralla on parhaillaan käsikirjoitusvaiheessa
ensimmäinen kartoitus ja julkaisu maamme arboretumeista
(noin 90 kpl, joskin rajaus on vaikeata). Uudenmaan liitto puolestaan
kartoitti oman alueensa arboretumit ja arvopuistot. Nämä kartoitukset
tarjoavat hyvät lähtökohdat arboretum-politiikan
kehittämiselle ja rahoituksen turvaamiselle. Suomen Dendrologinen
Seura voisi olla myös lausunnonantajana tuen suuntaamisessa
siten kuin esim. Suomen Kotiseutuliitto antaa vastaavia lausuntoja
mm. seurojentalojen kunnostusavustusten jaossa.
Vahingollisen kehityksen estämiseksi esitämme
arboretumeille kohdennettavan määrärahan korottamista,
josta puolet kohdennettaisiin Mustilan arboretumiin, joka samalla
nimettäisiin Kansallisarboretumiksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme
kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2003 talousarvioon
momentille 30.31.50 lisäyksenä 350 000
euroa arboretumien ylläpitoon.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta
2002
- Ilkka Taipale /sd
- Paula Kokkonen /kok
- Osmo Puhakka /kesk
- Kyösti Karjula /kesk
- Mauri Salo /kesk
- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr