TALOUSARVIOALOITE 192/2014 vp

TAA 192/2014 vp - Maria Lohela /ps ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen Littoistenjärven tilan parantamiseen

Eduskunnalle

Littoistenjärvi on noin 1,5 neliökilometrin vesialue jakautuneena Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan alueelle. Järvi on merkittävä virkistyskohde useine uimarantoineen muuten vähäjärvisellä alueella. Vedenpuhdistamo suljettiin vuoden 1998 lopulla muiden vesihuoltotoimenpiteiden takia. Järven vedessä on huomattava määrä fosforia, levää, planktonia ja vesikasveja. Järvessä on myös runsaahko kalakanta, mistä pääosa on pientä särkeä ja ahventa. Talvisin happikatoa on yritetty välttää ilmastuslaittein, vesikasveja on poistettu ja pikkukaloja poistokalastettu useina vuosina. Vesistöön kulkeutuu maatalousalueelta edelleen jonkin verran ravinteita, mutta kunnallistekninen viemäröinti on tehty lähes koko järven vaikutusalueelle.

Rehevöityvien järvien tilaa voidaan monin tavoin parantaa. Järven täydellinen kuivattaminen useaksi vuodeksi sekä pohjan ruoppaaminen ovat huomattavan hitaita ja kalliita projekteja. Ne lisäksi auttavat vain tilapäisesti rehevöitymiseen. Fosforin saostaminen pohjaan kemikaalilla on puolestaan suureksi vaaraksi järven kalakannalle. Myös riittävän laaja vesikasvien mekaaninen poisto on kallis ja jokseenkin tehoton toimenpide. Kalojen poistokalastusta Littoistenjärvellä jo tehdään.

Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia veden puhdistamisesta tavanomaisella vedenpuhdistusprosessilla järvien elvyttämiseksi. Ruotsin mallin mukaan voitaisiin vanha vesilaitoskiinteistö ottaa jälleen hyötykäyttöön. Tiloihin voisi sijoittaa perinteisen vedenpuhdistamon ilman juomaveden tuottamiseen tarvittavaa laitteistoa; rakennuksessa on jo mm. vedenjohtamiskanaali ja sähkönsyöttö valmiina. Vedenpuhdistamo ottaisi järvestä vettä, puhdistaisi sen perinteisesti saostamalla ja lopuksi puhdas vesi pumpattaisiin järven keskelle. Sinänsä puhdas ja vaaraton erotusliete voitaisiin esimerkiksi suotopuristimella kuivattuna kompostoida Liedon vanhan kaatopaikan katteeksi. Prosessi voitaisiin automatisoida siten, että prosessinhoitaja tarvittaisiin paikalle vain ajoittain. Vesilaitokselle voitaisiin rakentaa myös veden ilmastuslaitteisto; ilmastuksessa veden hapettamiseksi paineilma johdetaan muoviputkilla pohjaa pitkin järven ulapalle, jossa se hajotetaan mikrosuuttimilla miljardeiksi mikrokupliksi. Lisäksi vedenottamolla voitaisiin helposti ja pienin kustannuksin järjestää vedenotto kunnallisteknisiin tarkoituksiin, kuten viheralueiden kasteluun, katupesuun, viemäreiden huuhteluun ja muihin tarkoituksiin, joihin järvivesi soveltuu sellaisenaan.

Vedenpuhdistamon käyttöönotto Littoistenjärven elvyttämiseksi ei vaatisi suuren suuria muutostöitä nyt tyhjillään seisovaan kiinteistöön. Kuten edellä on esitetty, suunnitelman hyödyt ja käyttökohteet olisivat monipuoliset. Tämäkään vedenparannusmenetelmä ei ole halpa, mutta se olisi tehokas järven tilan pysyväksi parantamiseksi. Kriittistä olisi saada projektin taakse Lieto ja Kaarina, Maakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja vielä EU:n taloudelliset resurssit. Littoistenjärven vaikutuspiirissä on myös suuri määrä luonnon- ja ympäristösuojelua ajavia yhdistyksiä ja toimijoita, joten tahtoa ja talkoovoimia järven pelastamiseen varmasti löytyisi. Littoistenjärven kunnostus tuleekin ensi tilassa saada Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työohjelmaan ja koordinoitavaksi. Samalla valmistelut hankerahoituksen saamiseksi edellä mainituilta tahoilta on aloitettava. Hankkeen käynnistämiseksi on valtion ensi vuoden talousarvioon lisättävä määräraha Littoistenjärven tilan parantamiseen tähtäävään työhön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2015 talousarvioon momentille  35.10.22 lisäyksenä 250 000 euroa Littoistenjärven tilan parantamiseen.