Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden
         tutkimuskeskuksen hevostalousyksikön välistä tutkimusyhteistyötä tulee
         kehittää. Tähän asti MTT:n hevostalouden
         tutkimuskeskuksen ja HY:n eläinlääketieteellisen
         sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa
         yhteisiä tutkimuksia on tehty erityisesti hevosten lisääntymisen,
         liikuntafysiologian, ravitsemuksen ja hengitystiesairauksien alalta.
         Yhteistyöstä on valmistunut useita väitöskirjoja,
         kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja
         ja esitelmiä yhteistyössä sekä eläinlääketieteellisen
         tiedekunnan että maatalous-metsätaloustieteellisen
         tiedekunnan kanssa.
      
      
      Tutkimusten suunnittelu on tehty yhteistyössä,
         vaikkakin tutkimusten ideointi on, erityisesti lisääntymistutkimuksessa,
         painottunut HY:n puolelle. Tutkimuskustannukset on pyritty jakamaan
         molempien osapuolten kesken. MTT:n osuuteen on yleensä kuulunut
         hevosten ylläpito ja niillä tehdyt testaukset,
         ja HY on puolestaan vastannut suurimmasta osasta analyysikustannuksia.
         Työn käytännön toteuttamisessa
         MTT:n tallimestareiden ja oppilaiden merkitys on ollut ratkaiseva.
         Myös eläinlääketieteen opiskelijoita on
         käytetty avustajina.
      
      
      Ypäjällä löytyvät
         kaikki edellytykset hyvätasoisen hevosten liikuntafysiologisen
         tutkimuksen tekemiselle: hevoset, ravirata, juoksumatto ja laboratorio
         rutiinimäärityksiä varten sekä oppilaat,
         jotka voivat toimia avustajina kokeissa. Tammojen tutkimista varten
         Ypäjällä on asianmukaiset tilat. Oriin
         spermanottoon on automaattinen tiekoneohjattu fantom, joka fraktioi
         ejakulaatin pienempiin osiin. Lisäksi on käytössä hyvin
         varustettu laboratorio ja kokenut laboratoriohenkilökunta.
         Erittäin merkittävää tutkimusten kannalta
         on osaava tallihenkilökunta, joka on edellytys esimerkiksi
         ruokintatutkimusten onnistumiselle. Yliopisto ei omista merkittäviä määriä hevosia,
         ja yksityisten omistamien hevosten käyttö tutkimuksissa
         ei aina ole edes mahdollista, joten Ypäjän hevoset
         ovat olleet ja tulevat olemaan edellytys tutkimustyölle.
      
      
      Resurssien yhdistäminen hyödyttää molempia osapuolia,
         kuten jo vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö on osoittanut.
      
      
      Yliopistojen nykyisessä rahoitustilanteessa on lähes
         kaikki tutkimus tehtävä ulkopuolisella rahoituksella,
         jolloin yliopisto maksaa palveluksessaan olevien henkilöiden
         palkat ja tarjoaa tarvittavan infrastruktuurin tutkimuslaitteineen. Sen
         sijaan jatko-opiskelijoiden palkat, analyysikustannukset ja tutkimusyhteistyöstä aiheutuvat
         muut
         kustannukset on katettava apurahoilla tai sidosryhmärahoituksella.
         Jotta tutkimustyöllä olisi jatkuvuutta, tulisi
         tällaisten apurahojen olla monivuotisia. Tällä hetkellä hevostutkimukseen on
         saatavissa ainoastaan muutaman tuhannen euron suuruisia apurahoja,
         mikä on johtanut MTT:n kanssa tehtävän
         tutkimusyhteistyön, kuten kaiken muunkin hevostutkimuksen,
         merkittävään vähenemiseen. Hevostutkimus
         on päässyt mukaan laajoihin tutkimusohjelmiin
         vain ravitsemustutkimuksessa. Molempien osapuolten näkökulmasta
         olisi suotavaa, että Ypäjällä työskentelisi
         apuraha- ja hankerahoituksen turvin ja HY:n opettajien ja MTT:n
         dosenttien ohjauksessa vuosittain 3—4 jatko-opiskelijaa.
      
      
      Ypäjän toimintaa hevostalouden johtavana osaamiskeskittymänä kehitetään
         monipuolisesti, ja varsinaisen hevossairaalan lisäksi hyödynnetään
         paikkakunnan tarjoamia muitakin mahdollisuuksia. Näitä ovat
         mm. pitkät perinteet omaava kengitysopetus, lisääntymis-
         ja liikuntafysiologiaan sekä siitostoimintaan
         liittyvä osaaminen ja resurssit sekä kaikkiaan
         erittäin laaja hevosmateriaali, joka luo myös
         hyvän pohjan hyvälle tutkimukselle ja yhteistyölle
         tutkimuksessa.
      
      
      Ypäjällä hevosalan yhteistyömuotoina
         Helsingin yliopiston kanssa nähdään:
      
      
      
      
      HY vahvistaa Ypäjän kanssa tehtävää yhteistyötä ja
         kehittää hevosiin liittyvää erikoistumis-
         ja täydennyskoulutusta sekä eläinlääkärin
         tutkintoon tähtäävän koulutuksen
         syventävien hevosopintojen suorittamista ja opinnäytetöiden
         tekemistä siten, että yhteistyössä hyödynnetään
         Ypäjällä olevia resursseja, erityisesti
         siellä toimivaa eläinsairaalaa, kengityskoulutusta,
         liikuntafysiologiaan liittyviä mahdollisuuksia ja siitostoimintaa.
         Osana yhteistyön syventämistä suunnitellaan,
         että HY perustaisi hevosiin erikoistuvan eläinlääkärin
         erikoistumisviran, jonka sijoituspaikka olisi Ypäjä.
         Tätä varten Ypäjällä olisi
         oltava erikoiseläinlääkäri.
      
      
      Hevosopisto ja MTT sitoutuvat luovuttamaan opetuksen käyttöön
         tarvittavat opetustilat ja -välineet ja opetusta tukevaa
         henkilöstöä sekä järjestämään
         tarvittaessa majoituksen opiskelijoille.
      
      
      HY osoittaa opetukseen tarvittavaa opetushenkilöstöä ja
         hyödyntää tässä myös
         Ypäjällä olevaa asiantuntemusta, mistä esimerkkinä kengitystoiminta,
         joka luo puitteet koulutukselle.
      
      
      Erikoiseläinlääkärin palkkaus
         vaatii vuodessa 50 000 euron määrärahan,
         mutta tehokasta toiminnan järjestämistä varten
         olisi lisäksi toimintaa varten saatava 50 000 euron toimintamääräraha
         edellä mainittujen toimintojen toteuttamiseksi.