TALOUSARVIOALOITE 636/2004 vp

TAA 636/2004 vp - Reijo Paajanen /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä aluekehitystyöhön

Eduskunnalle

Ammattikorkeakoulun alueellinen vaikuttavuus on keskeinen tekijä ammattikorkeakoulun toiminnassa. Koulutuksen vaikuttavuus näkyy ensinnäkin tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä ja alueellisessa sijoittumisessa, mutta pidemmällä aikavälillä myös elinkeinoelämän rakenteissa ja yhteiskunnallisten muutosten nopeudessa.

Aluekehitystehtävä katsotaan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön lisäksi korkeakoulujen niin sanotuksi kolmanneksi tehtäväksi. Keskeistä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä on toiminnan alueellisuus, ts. päämääränä pidetään oman toiminta-alueen palvelemista. Ammattikorkeakoulun alueellisen kehitystyön perustekijät ovat alueellinen koulutustehtävä, opiskelijoiden vahvat työelämäyhteydet, työ- ja elinkeinoelämää palveleva tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2003—2008 (Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, 22.8.2003) mukaan ammattikorkeakoulujen alueellista roolia ja vaikuttavuutta tulee edelleen tehostaa. Tavoitteen mukaan tämä tulisi toteuttaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön suuntaamisella erityisesti alueelliseen kehittämiseen sekä pk-sektorin yritystoiminnan tukemiseen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen.

Jotta ammattikorkeakoulu pystyisi parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan alueensa työ- ja elinkeinoelämää, sillä tulee olla edellytykset osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja uuden tiedon hyväksikäyttöön. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen kykyä tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä parannetaan. Suunnitelman mukaan tähän tähdätään tutkimus- ja kehitystyön lisäksi kehittämällä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön vahvuuksina. Esimerkkinä näistä ovat erilaiset tuotteistus- ja kaupallistamishankkeet.

Opetusministeriön syyskuussa 2003 julkistamassa Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategiassa todetaan seuraavaa: "Suomen hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky perustuu alueiden elinvoimaisuuteen ja innovatiivisuuteen, jota edistetään alueellisesti kattavalla koulutuksella ja tutkimustoiminnalla." "Kansainvälisesti korkeatasoinen ja alueellisesti kattava korkeakoululaitos toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja on voimakas vaikuttaja alueellisessa kehittämisessä."

Opetusministeriön käytännön strategisissa linjauksissa painotetaan alueiden ja korkeakoulujen erilaisia valmiuksia toteuttaa kansallinen visio.

Kymenlaakson mahdollisuudet vastata edellä viitattuihin kansallisiin strategisiin tavoitteisiin ja linjauksiin ovat rajalliset niukan tutkimushenkilöstön ja tutkimustoiminnan edellyttämien ympäristöjen (laboratoriot ym. sovellusympäristöt) vuoksi. Aluevaikuttavuushaasteet Kymenlaaksossa kohdistuvat erityisesti Kymenlaakson ammattikorkeakouluun, joka on maakunnan ainoa itsenäinen korkeakoulu.

Lisärahoitustarve kohdentuu ammattikorkeakoulun teknologia- ja innovaatiopuiston toimintaedellytysten vahvistamiseen, erityisesti alakohtaisten tutkimusjohtajien palkkaamiseen T&K-toiminnan painopistealueille, tutkimus-, tuotekehitys- ja sovellusympäristöjen kehittämiseen sekä verkottumisen vahvistamiseen muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Alueellinen tasa-arvo ja riittävistä perusvoimavaroista huolehtiminen maan eri osissa ovat opetusministeriön kansallisia, strategisia linjauksia. Kyseiset linjaukset tulisi sisällyttää pysyvästi rahoituslakiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille  29.20.25 lisäyksenä 1 000 000 euroa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- jakehittämistoimintaan sekä aluekehitystyöhön.