TALOUSARVIOALOITE 92/2008
vp
TAA 92/2008
vp - Susanna Haapoja /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen keliakiaa
sairastavien ruokavaliokorvauksen korottamiseen
Eduskunnalle
Keliakiaa sairastavien henkilöiden sosiaaliturvassa
on suuria puutteita. Lokakuusta 2002 alkaen keliakiaa sairastavat
ovat voineet hakea ruokavaliokorvausta sairauden hoidon aiheuttamiin ylimääräisiin
kustannuksiin (vammaistukilaki, 2 §:n 3 mom.)
Ruokavaliokorvauksen suuruus on ollut koko ajan sama eli 21 euroa
kuukaudessa. Korvauksen suuruutta ei ole sidottu indeksiin.
Elokuun 2008 lopussa ruokavaliokorvausta saavia henkilöitä oli
25 754. Vammaistukea saavista lapsista ei ole päivitettyä tilastotietoa,
mutta luku lienee 1 400—1 500 lasta.
Keliakia on elinikäinen sairaus, ja sen ainoa hoito
on tarkka gluteeniton ruokavalio, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia
keskimäärin 46 euroa/kk (Keliakialiiton
hintaselvitys ja laskelma vuodelta 2006). Parhaillaan on menossa uusi
hintaselvitys, jonka tulokset valmistuvat loppuvuodesta.
Korvauksen tason säilyminen ennallaan ja indeksisidonnaisuuden
puuttuminen vuodesta 2002 lähtien on heikentänyt
merkittävästi korvauksen ostovoimaa. Käytännössä tällä hetkellä 21
eurolla saa huomattavasti vähemmän gluteenittomia tuotteita
kuin vuonna 2002. Gluteenittomat tuotteet ovat myös merkittävästi
kalliimpia kuin tavalliset tuotteet, esim. gluteenittomat jauhoseokset
ovat kymmenen kertaa kalliimpia kuin tavalliset vehnäjauhot,
gluteenittomat pastat kahdeksan kertaa kalliimpia kuin tavalliset
pastat ja gluteenittomat ruokaleivät ja pulla puolta kalliimpia kuin
tavalliset (gluteenittomien tuotteiden hintavertailu 2006, Keliakialehti
5/2006). Erityisesti kuluvan vuoden aikana gluteenittomien
tuotteiden hinnat ovat lähteneet vahvaan nousuun, mikä vaikuttaa
sairauden hoidon kustannuksiin. Ruokavaliokorvauksen tason nostaminen
ja indeksisidonnaisuus on ehdottoman tärkeitä keliaakikoiden
kannalta varmistamassa hyvän gluteenittoman ruokavaliohoidon
toteuttamismahdollisuuksia.
Gluteenittomien tuotteiden kalleus heijastuu myös nuoriin,
jotka siirtyvät lapsen vammaistuen piiristä ruokavaliokorvauksen
piiriin täytettyään 16 vuotta. Ruokavaliokorvaus
on lähes neljä kertaa alhaisempi kuin vammaistuki.
Tässä siirtymävaiheessa tai lähivuosina
nuori usein muuttaa kotoa, elää opintotuella ja
kokee, ettei hänellä ole varaa ostaa gluteenittomia
tuotteita. Tuotteiden kalleus johtaa helposti ruokavaliohoidosta
lipsumiseen, mikä aiheuttaa terveydellisiä riskejä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon
momentille 33.40.60 lisäyksenä 200 000
euroa keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen tasokorotukseen.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta
2008
- Susanna Haapoja /kesk
- Hannakaisa Heikkinen /kesk
- Paula Sihto /kesk
- Esko Ahonen /kesk