TALOUSARVIOALOITE 994/2010 vp

TAA 994/2010 vp - Erkki Tuomioja /sd ym.

Tarkistettu versio 2.1

Määrärahan osoittaminen rauhanjärjestöjen rahoituksen turvaamiseen

Eduskunnalle

Monipuolisen ja vireän kansalaistoiminnan perustana ovat riittävät mahdollisuudet toimia. Vapaa ja resursoitu kansalaisjärjestökenttä on tällaisen toiminnan ensimmäinen edellytys. Suomessa vapaan kansalaistoiminnan perinne on pitkä; yli satavuotinen. Tämä ei ole sattumaa, vaan valtio ja kunnat ovat johdonmukaisesti tukeneet kansalaistoimintaa. Sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja urheilualan Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen kautta saamat säännölliset tuet ovat mahdollistaneet monipuolisen koulutus-, tuki- ja harrastustoiminnan olemassaolon. Kansainvälistä työtä tekeviä järjestöjä taas on tuettu valtion budjetista.

1990-luvun taloudellisessa taantumassa järjestöjen tukia supistettiin pääsääntöisesti noin 10 prosentilla. Merkittävä ja häkellyttävä poikkeus tästä oli rauhanjärjestöjen valtionapujen vähentäminen varoituksetta ja kerralla peräti 70 prosentilla vuoden 1992 budjetissa. Näiden järjestöjen työ kattaa paitsi yleisen aseidenriisunnan edistämisen sekä joukkotuhoaseiden ja pienaseiden vastaisen kansainvälisen toiminnan, myös ihmisoikeuksien sekä taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn. Niillä on ollut myös suuri merkitys kokonaisen sukupolven, kohta jo toisenkin, kouluttamisessa järjestelmällisesti tukemaan väkivallatonta toimintaa ja omaksumaan sille myötämielinen maailmankatsomus.

Järjestöjen julkaisutoiminta ja myös kansainvälinen verkosto- ja kokoustoiminta on mittavaa. Järjestöt ovat tukeneet maamme rauhanomaista ulkopolitiikkaa varsin vahvasti ja johdonmukaisesti. Tämän vaiheen jälkeen valtionapua on saatu lisättyä vain erittäin vähän. Poikkeuksena oli viimevuotinen lisäys, mutta nyt näyttää siltä, että lisäys olisi jäämässä lyhytaikaiseksi, sillä uudesta budjettiesityksestä se on poistettu. Tarkoitus oli kuitenkin saada rahoitukseen pysyvä tasokorotus.

Kaikkialla maailmassa, etenkin maissa, joissa kansalaisjärjestöjen rooli on ollut olematon eikä kansalaisyhteiskuntaa tässä mielessä ole ollut, korostetaan nyt järjestöjen merkitystä.

Rauhanjärjestöjen avustusta on lisättävä olennaisesti, onhan suomalainen rauhanliike yli 100-vuotisen olemassaolonsa aikana osoittanut tarpeellisuutensa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille  29.80.50 lisäyksenä 100 000 euroa rauhanjärjestöjen rahoituksen turvaamiseen.

Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2010

  • Erkki Tuomioja /sd
  • Antti Kalliomäki /sd
  • Jacob Söderman /sd
  • Erkki Virtanen /vas
  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Bjarne Kallis /kd
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Pekka Haavisto /vihr
  • Merja Kyllönen /vas