Perustelut

Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan määrärahojen painopiste kohdentuu teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Suurimmat tämän sektorin määrärahalisäykset kohdistuvat Tekesin ja VTT:n määrärahoihin. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan painopisteinä ovat erityisesti huippuosaamiskeskittymät, sektoritutkimuksen rakenteellinen uudistaminen ja strategisen ohjauksen tehostaminen. Tukimäärien kasvu edellyttää myös tehokasta valvontaa. Tähän liittyen ministeriössä ovat valmisteltavina tukien mahdolliseen takaisinperintään liittyvät kriteerit.

Talousvaliokunta pitää teknologia- ja innovaatiopolitiikan yleistavoitteita ja budjettirahoituksen kasvusuuntaa kannatettavina. Tavoitteissa tulevat hyvin esille myös valiokunnan aiemmissa kannanotoissa tehdyt painotukset, kuten innovaatioiden hyödyntämisen parantaminen, kansainvälistymisen lisääminen sekä tukiorganisaatioiden välisen koordinaation ja yhteistyön kehittäminen.

Kasvavan budjetin myötä tulee myös tavoitetason nousta. Talousvaliokunta painottaakin toiminnan ohjauksen ja tuloksellisuuden seurannan merkitystä. Asetettujen poliittisten painopisteiden tulee näkyä myös konkreettisina tuloksina. Valiokunta haluaa tässä yhteydessä nostaa erityisesti esille energia- ja ilmastosektorin ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön tärkeyden.

Energiapolitiikka

Talousvaliokunta on käsitellyt laajasti energiapoliittisia painopisteitä valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittista selontekoa koskevassa mietinnössään (TaVM 8/2006 vp). Mietinnön pohjalta annetussa eduskunnan kirjelmässä (EK 17/2006 vp) eduskunta edellytti, että hallitus muun muassa huolehtii siitä, että energiatuotanto pidetään monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena eikä mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannatettavaa tuotantomuotoa suljeta pois. Hallituksen edellytettiin erilaisin toimin edistävän uusiutuvien energialähteiden käytön sekä energian säästön ja energiatehokkuuden lisäämistä. Samoin eduskunta selkeästi edellytti, että energiateknologioiden tutkimukseen, kehittämiseen, kaupallistamiseen sekä investointeihin ja muihin edistämistoimiin varataan riittävät määrärahat, jotta muun muassa uusiutuvan energiankäytön lisäämiselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja edistää ympäristöteknologian vientiä.

Momentin 32.60 selvitysosassa kuvataan energiapolitiikan tavoitteenasetantaa, mutta valiokunta katsoo, että tältä osin tarvitaan vielä lisää käytännön toimia. Suurimmat määrärahalisäykset kohdistuvat Kioton mekanismien käyttöön, jota valiokunta pitää sinänsä nykytilanteessa perusteltuna. Niillä ei kuitenkaan millään tavalla edistetä Suomen pidemmän aikavälin energiaomavaraisuuden ja energiateknologian kehittämistä. Tähän tarvittavat lisäpanostukset talousarviosta puuttuvat lähes täysin.

Talousvaliokunta katsoo, ettei talousarvioesitys tältä osin heijasta eduskunnan yksimielisesti asettamia vaatimuksia. Eduskunnan painottama tarve pitää energiapaletti laaja-alaisena, mahdollisimman omavaraisena ja uusiutuviin energialähteisiin enenevässä määrin painottuvana ei tule esille määrärahojen painotuksissa. Valiokunta pitääkin talousarvioesitystä tältä osin riittämättömänä.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi tarvittavien selvitysten teko on tarkoitus rahoittaa ministeriön yhteiseltä toimintamenomomentilta 32.10.21. Momentille on siirretty aiemmin omana momenttina ollut ministeriön sisäiseen tutkimus- ja selvitystoimintaan tarkoitettu määräraha. Samalla määrärahasta on leikattu yli puolet. Vastaavalla tavalla on ilmeisesti leikattu myös muiden ministeriöiden omaan selvitystoimintaan tarkoitettuja määrärahoja. Valiokunta katsoo, että tältä osin talousarviossa säästetään väärässä paikassa. Ministeriöiden päätöksenteon tueksi varatut, hyvin kohtuullisella tasolla olleet tutkimusmäärärahat ovat palvelleet hyvin tarkoitustaan. Nyt kauppa- ja teollisuusministeriön osalta tehty säästö voitaisiin käyttää esimerkiksi tuulivoiman jatkokehittämisen kannalta keskeisen koko maan kattavan tuuliatlaksen päivittämiseen.

Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikalla pyritään vahvistamaan yritysten kilpailukykyä ja parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä ja yritysten kasvua. Tavoitteet ovat keskeisiä Suomen kilpailukykyä ja myös työllisyyden kehitystä ajatellen.

Tätä taustaa vasten talousvaliokunta haluaa kiinnittää huomiota valtionrahoituksen yleisempiin painotuksiin. Yrityspolitiikan toteuttamiseen varatut määrärahat ovat vain murto-osa siitä, mitä talousarviossa esitetään varattavaksi työttömyyden hoitoon. Lisäpanostuksilla yrittäjyyteen voitaisiin osaltaan edistää työllisyyttä ja vähentää painetta työvoimakustannuksia kohtaan.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikka sekä velkaneuvonta

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikka on toimivien markkinoiden kannalta keskeinen politiikkalohko. Valiokunta painottaa tässä yhteydessä erityisesti aktiivisen kuluttajapolitiikan merkitystä ja katsoo, että kuluttajanäkökulman tulisi nykyistä selvemmin näkyä päätöksenteossa. Kuluttajien puhemiehinä kuluttajaviranomaisilla ja -järjestöillä tulee olla riittävät resurssit ottaa kantaa myös perinteisten kuluttaja-asioiden, kuten kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden, ulkopuolelle meneviin, mutta kuluttajia koskettaviin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Yksittäisenä kysymyksenä valiokunta kiinnittää huomiota talous- ja velkaneuvonnan määrärahakehitykseen. Vaikka velkahallinto-ohjelma on päättynyt, ei palvelun kysyntä ole vähentynyt. Uusien asiakkaiden määrä on vakiintunut 15 000—20 000 henkilöön vuodessa. Nykyisen määrärahan turvin ei ole kyetty hoitamaan ennaltaehkäisevää työtä, ja odotusajat velkaneuvojille ovat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi. Myös erot palvelun saatavuudessa ja laadussa eri puolilla Suomea ovat kasvaneet. Talousarviossa esitetään, että velkaneuvontaan liittyvää määrärahaa korotettaisiin 200 000 eurolla. Korotus on valiokunnan näkemyksen mukaan täysin riittämätön. Esitetyn kokonaismäärärahan turvin kyetään kattamaan noin 94 neuvojatyövuoden kustannukset, kun arvio todellisesta tarpeesta on lähes kaksinkertainen. Valiokunta painottaa, että taloudessa on tällä hetkellä nähtävissä useita ylivelkaantumiseen mahdollisesti johtavia piirteitä, kuten huomattavan suuret asuntoluotot ja kulutusluottojen voimakas markkinointi. Näiden ilmiöiden vuoksi on tärkeää, että ennaltaehkäisevää työtä voidaan tehdä täysipainoisesti ja samalla varautua riskien mahdolliseen toteutumiseen.