Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 18 päivänä marraskuuta 2005 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ja neuvoston puitepäätökseksi (teollis- ja tekijänoikeusrikoksista) (U 39/2005 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että talousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Lena Andersson ja lainsäädäntöneuvos Päivi Leino-Sandberg, oikeusministeriö
ylitarkastaja Jaakko Ritvala, kauppa- ja teollisuusministeriö
lakimies Juha Eerikäinen, Kuluttajavirasto
hallituksen jäsen, tutkija Ville Oksanen, Electronic Frontier Finland ry
hovioikeudenneuvos Antti Miettinen, Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry
pääsihteeri Marja-Leena Mansala, IPR University Center - Immateriaalioikeusinstituutti
Lisäksi valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon Elinkeinoelämän keskusliitolta.
Komissio katsoo, että jäsenmaiden väliset erot teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia koskevissa tapauksissa ovat siinä määrin suuret, että varsinkin vakavimpia, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä, oikeudenloukkauksia on vaikeaa torjua. Komissio arvioi, että tämä vaarantaa talouden toimijoiden luottamuksen sisämarkkinoihin, mikä puolestaan voi vähentää investointeja innovaatioihin ja luovaan toimintaan.
Ehdoksella täydennettäisiin 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (2004/48/EY). Direktiivi koskee yksityisoikeudellisia ja hallinnollisia toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi. Nyt ehdotetuilla direktiivillä ja puitepäätöksellä annettaisiin määräykset rikosoikeudellisista toimenpiteistä tämän tavoitteen toteuttamiseksi.
Ehdotuksessa direktiiviksi on määräykset teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tekojen säätämisestä rangaistaviksi sekä rangaistustyypeistä, joita teoista on langetettava. Ehdotuksessa puitepäätökseksi, jonka tarkoituksena on ehdotetun direktiivin täydentäminen, on määräykset rangaistusten vähimmäistasosta, menettämisseuraamuksista ja jäsenvaltioiden välisestä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä.
Valtioneuvosto on 17 päivänä marraskuuta 2005 annetussa kirjelmässään yksilöinyt useita komission ehdotuksiin liittyviä ongelmakohtia, joista merkittävimmät kohdistuvat direktiiviehdotuksen oikeusperustaan. Valtioneuvosto katsoo, ettei ole selvää, voiko yhteisö säädellä rikosoikeudellisesta vastuusta ehdotetussa laajuudessa. Samoin valtioneuvosto kiinnittää huomiota mm. ehdotusten sisällön tulkinnanvaraisuuteen ja suomalaiselle rikos- ja prosessioikeusmenettelylle vieraisiin elementteihin.
Talousvaliokunta on selvittänyt asiaa toimialansa puitteissa kiinnittäen erityisiä huomiota komission ehdotuksen vaikutuksiin elinkeinoelämän ja kuluttajien kannalta.
Valiokunta yhtyy komission arvioon teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan suojan tärkeydestä yhteisön innovaatiotoiminnan kannalta. Komission esitys ei kuitenkaan sisällä minkäänlaista selvitystä nykyisen sääntelyn puutteista sen paremmin kuin arviota ehdotetun sääntelyn oikeudellisista tai taloudellisista vaikutuksista eri tahojen kannalta. Saadun tiedon varassa on vaikeaa arvioida komission ehdotuksen tarpeellisuutta ja sen mahdollisia vaikutuksia. Valiokunta katsookin, että komissiolta tulee edellyttää vaikutusarvion tekemistä ennenkuin ehdotuksen käsittelyssä voidaan edetä. Valiokunta viittaa tältä osin komission rahoitusmarkkinasääntelyn osalta tekemään toimintasuunnitelmaan, jossa ensisijaisesti arvioidaan jo olemassa olevan sääntelyn tehokkuutta sekä vaikutuksia ja vasta niiden selvittämisen jälkeen, mikäli puutteita löytyy, harkitaan uutta sääntelyä. Samanlaista paremman sääntelyn mukaista lähestymistapaa tulisi noudattaa myös nyt esillä olevan ehdotuksen osalta.
Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siviili- ja rikosoikeudellisen suojan eroihin oikeudenhaltijoiden kannalta. Kuulemisessa on painotettu, että oikeudenhaltijan kannalta rikosoikeudellista menettelyä tehokkaampi ja nopeampi suoja saadaan usein siviilioikeudellisen kieltotuomion ja hyvitysvelvollisuuden avulla. On myös tuotu esille, etteivät tekijänoikeuksia koskevat rikokset esimerkiksi patenttioikeuksien loukkausten osalta ole niin yksiselitteisiä kuin komission ehdotuksessa on annettu ymmärtää. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitääkin kyseenalaisena, onko komission ehdottama rikosoikeudellisten sanktioiden harmonisointi ensisijainen tapa tehostaa oikeussuojaa.
Direktiivissä ehdotetut rikoksen erityisseuraamukset ovat valiokunnan näkemyksen mukaan osin hyvin pitkälle meneviä ja osin oikeusjärjestelmällemme vieraita. Tällaisia ovat mm. komission esitys rikoksen tekemisessä pääasiallisesti käytetyn laitoksen täydellisestä tai osittaisesta, loppullisesta tai väliaikaisesta sulkemisesta samoin kuin yrityksen asettaminen tuomioistuimen valvontaan tai yrityksen purkaminen tuomioistuimen päätöksellä. Valiokunta ei pidä valtioneuvoston tapaan tarkoituksenmukaisena edetä yksittäisen rikoslajin osalta sanktioiden harmonisoinnissa näin pitkälle.
Esityksen tavoitteena on ollut yhtenäistää soveltamiskäytäntöä yhteisössä. Tätä tavoitetta ei edesauta esityksen epäselvä ja osin TRIPS-sopimuksenkin kanssa ristiriidassa oleva terminologia. Asiantuntijat ovat esimerkiksi pitäneet sinänsä hyvänä kuluttajien erottamista muista toimijoista. Toisaalta on katsottu, että määritelmä "kaupallisessa laajuudessa toimiva" on liian epäselvä voidakseen ohjata tulevaa soveltamiskäytäntöä.
Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan ja painottaa tarvetta vaikutusarvion tekemiseen nykysääntelyyn mahdollisesti liittyvien puutteiden selvittämiseksi.
Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2006.
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi
Valiokunnan lausunnossa on tuotu esille teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan suojan lähtökohtainen tärkeys yhteisön innovaatiotoiminnan kannalta. Samalla on kuitenkin kiinnitetty huomiota esityksen valmistelun vakaviin puutteisiin, kyseenalaistettu rikosoikeudellisten menettelyjen tarkoituksenmukaisuus ja harmonisointitarve sekä kiinnitetty huomiota oikeudenhaltijoiden kannalta ylimitoitettuun sääntelyyn ja epäselvään soveltamisalaan teollis- ja tekijänoikeusrikoksissa.
Asiantuntijalausunnoissa tuotiin lisäksi esille, että direktiivin ja puitepäätöksen implementointi merkitsisi aivan uudenlaisen systemoinnin ja rikosoikeudellisen ajattelutavan ja seuraamusjärjestelmän kehittämistä yksinomaan teollis- ja tekijänoikeudellisiin rikoksiin, ja nähtiin ongelmallisena sen synkronoiminen muuhun rikoslakiin.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi lähes kaikissa asiantuntijalausunnoissa oli kiinnitetty huomiota sääntelyn oikeusperustaan ja kyseenalaistettu sen kuuluminen ylipäätään yhteisösääntelyn piiriin. Oikeusministeriön asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että yhteisöllä ei vakiintuneesti ole katsottu olevan toimivaltaa antaa rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia määräyksiä, vaan että rikoslainsäädäntö ja rikosprosessuaaliset säännökset kuuluvat luonteeltaan hallitustenvälisen III pilarin alaisuuteen. Myös valtioneuvosto kirjelmässään suhtautuu varauksellisesti sääntelyn oikeusperustaan sekä yhteisön oikeuteen säännellä rikosoikeudellisesta vastuusta ehdotetussa laajuudessa. Valtioneuvosto perustelee asian jatkokäsittelyä komission esittämän oikeusperustan pohjalta EY:n tuomioistuimen ratkaisujen perusteella asioista C-176/03 ja C-440/05. Näiden ratkaisujen pohjalta tulkitaan millä aloilla yhteisöllä on toimivaltaa määrätä rikosoikeudellisista seuraamuksista ja toisaalta jäsenvaltioiden harkintavallan laajuutta rikosoikeudellisten seuraamusten valinnassa. Tällaista EY:n tuomioistuimen tulkintojen asemaa toimivallan siirtämisessä jäsenmailta unionille viime kädessä poliittisesti solmittujen perussopimusten pilarirakenteen vastaisesti voidaan pitää kompetenssikompetenssin rikkomisena. Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa luoda itselleen uusia valtuuksia, vaan valta unionin perustana olevien sopimusten muuttamiseen on jäsenmailla.
Edellä mainittujen seikkojen takia asiassa olisi mielestämme pitänyt pyytää myös perustuslakivaliokunnan lausunto.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että valiokunta esittää kantanaan, että valtioneuvosto ei puolla direktiivin ja puitepäätöksen hyväksymistä.