Perustelut
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja suhtautuu
myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltain välisestä TTIP-sopimuksesta
neuvottelemiseen uusien markkinoillepääsymahdollisuuksien
avaamiseksi. Mikäli tavoite tasapainoisesta, Suomen neuvottelutavoitteet
täyttävästä sopimuskokonaisuudesta
toteutuu, sopimuksen voi arvioida olevan hyödyllinen Suomen
kansantaloudelle.
Valiokunta toteaa, että neuvoteltavan sopimuksen vaikutuksista
tehdyt selvitykset antavat syyn olettaa sopimuksen aikaansaavan
myönteisiä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia
koko EU:n alueella. Pienten ja keskisuurten yritysten on arvioitu
hyötyvän sopimuksesta suhteellisesti enemmän
kuin suurten yritysten. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta
katsoo, että Suomelle voi näiden neuvottelujen
myötä avautua mahdollisuuksia kaikilla keskeisillä teollisuus-
ja palvelualoilla alentuneiden kustannusten ja parantuneiden liiketoimintamahdollisuuksien
myötä. Kunnianhimoinen sopimus vahvistaisi myös
EU:n ja Yhdysvaltain globaalia asemaa kansainvälisen talouden
sääntöjen määrittäjänä avoimempaan
ja yhteiskuntavastuullisempaan suuntaan. Valiokunta painottaa, että toimiva
globalisaatio edellyttää yhteisiä sääntöjä,
jotka luovat yrityksille ja työntekijöille ennustettavan
ja läpinäkyvän toimintaympäristön,
varmistavat reilun kilpailun ja ottavat huomioon myös kestävän
kehityksen periaatteen. Parhaiten nämä tavoitteet
voidaan saavuttaa monenkeskisten sopimusten (WTO-sopimukset) avulla.
Tämän neuvottelutien edetessä hitaasti
valiokunta pitää perusteltuna pyrkiä edistämään
kansainvälisen sääntelyn harmonisointia
kahdenvälisten sopimusten avulla.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitää valtioneuvoston
näkemyksiä Suomen ja EU:n neuvottelutavoitteista
perusteltuina ja pidättäytyy tässä lausunnossaan
esittämään vain eräitä täydentäviä näkökohtia
sopimusneuvotteluja koskevista reunaehdoista.
Tasapainoisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi valiokunta
pitää olennaisena sitä, että neuvoteltava
sopimus ei vaaranna tasapuolisen ja syrjimättömän
lainsäädännön kehittämistä Suomessa
ja EU:ssa. Tältä osin valiokunta viittaa erityisesti
sääntelyn yhteensovittamisesta, teknisten esteiden
purkamisesta ja investointisuojasta käytäviin
neuvotteluihin. Samoin valiokunta painottaa, ettei sopimus saa vaarantaa
korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden-, kuluttajien-, työ-
ja ympäristönsuojelun toteuttamista Suomessa tai
EU:n alueella. Neuvottelut eivät myöskään
tosiasiallisesti saa johtaa olemassa olevan sääntelyn
tason laskuun. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Yhdysvaltain
ja EU:n eri lähtökohdista lähtevät
sääntelyperiaatteet tuovat oman haasteensa tämän
tavoitteen saavuttamisessa, kun sääntelyn yhteensovittamisesta
ja kaupan teknisten esteiden purkamisesta neuvotellaan. Investointisuojan
osalta on myös varmistettava, ettei sopimus johda tilanteeseen, jossa
sijoittajat tosiasiallisesti vapautettaisiin niille asetetuista
oikeudellisista velvoitteista. Vain asianomaisten maan lakien ja
määräysten mukaan maahan tehtyjen sijoituksien
tulee nauttia investointisuojasta, eikä investointisuojan ulottamista
markkinoillepääsyyn tule hyväksyä.
Valiokunta toteaa, että muita keskeisiä neuvotteluaiheita
talousvaliokunnan toimialalla ovat mm. palvelujen kauppa, julkiset
hankinnat ja energiakysymykset. Valiokunta katsoo valtioneuvoston
tavoin, että palveluissa ja julkisissa hankinnoissa on
tavoiteltava kunnianhimoista sopimusta, joka avaisi suomalaisille
yrityksille uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia
ja toisi oikeudellista varmuutta markkinoilla jo toimiville yrityksille.
Samalla tulee kuitenkin huomioida tietyt herkät
palvelusektorit. Tasapainoisen kokonaisuuden kannalta valiokunta
pitää perusteluna neuvottelulähtökohtana
EU:n aiemmissa kauppasopimusneuvotteluissa omaksuttua linjaa sulkea
tietyt herkät sektorit (kuten julkiset palvelut ja luonnonvarojen
hyödyntäminen) sopimusneuvottelujen ulkopuolelle.
Näin mm. mahdollistetaan, että Suomi voi päättää itsenäisesti
lakisääteisten julkisten palvelujen (kuten koulutus-,
sosiaali- ja terveyspalvelut) järjestämistavasta.
Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää myös
kannatettavana sisällyttää sopimukseen
energiaa koskevat erityismääräykset.
Tavoitteena tulee olla yhteneväiset tekniset standardit
sekä ympäristöystävällisten
tuotteiden, kuten biopolttoaineiden, vastavuoroinen tunnustaminen
erityisesti energiatehokkuudessa sekä kestävyyskriteereissä.
Lopuksi valiokunta toteaa, että sopimuksen tosiasiallisia
vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, koska neuvottelut
eivät ole vielä edenneet tekstipohjaiseen käsittelyyn.
Kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa myös se, että komissio
on ilmoittanut arvioivansa uudestaan investointisuojan osalta asetettuja
EU:n tavoitteita kevään aikana toteutettavan julkisen
kuulemisen seurauksena. Vaikka valiokunta pitää eduskunnalle
tässä vaiheessa toimitettua aineistoa kattavana,
se edellyttää, että asian suuren taloudellisen
ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi valiokunta pidetään
hyvin informoituna asian jatkovalmisteluista ja kummankin neuvotteluosapuolen
neuvottelutavoitteiden täsmentymisestä. Valiokunta
pitää välttämättömänä,
että neuvottelukysymysten tarkentuessa sillä on
tilaisuus ottaa yksityiskohtaisesti kantaa vastuualueelleen kuuluviin
kysymyksiin. Sopimuksen laaja-alaisuuden ja yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi
valiokunta korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden
tärkeyttä sopimusneuvottelujen aikana.
Tämä tulee ottaa huomioon EU:n ja valtioneuvoston
toiminnassa.