Perustelut

Kertomusvuonna Sitra on eri tavoin vienyt eteenpäin uuden strategiansa mukaista ohjelmatyötä. Vaikka tuloksia on vielä, ohjelmien ollessa pääosin kesken, liian aikaista laajemmin ar-vioida, on jo nyt kuitenkin nähtävissä, että Sitran uusi toimintamalli puoltaa paikkaansa. Ohjelmien puitteissa on voitu aiempaa tehokkaammin ja syvällisemmin pureutua yksittäisiin, Suomen kannalta keskeisiin, teemoihin. Sitran työskentelytapa on jäntevöitynyt uuden strategian myötä, ja rahaston yhteiskunnallinen näkyvyys on kasvanut. Valiokunta katsoo, että Sitran ominta työsarkaa ovat perinteisten toimintamallien kyseenalaistaminen ja uusien, yhteiskunnan kannalta merkittävää kehityspotentiaalia ja vaikutusta omaavien hankkeiden esillenostaminen. Sitran tulee toteuttaa strategiaansa mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla.

Ulkopuoliseen arviointiin erikoistunut organisaatio teki Sitran toiminnasta kesällä 2006 väliarvion, jonka tavoitteena oli selvittää, miten Sitra on onnistunut ohjelmatoiminnallaan saamaan aikaan entistä voimakkaampaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia vaikutusten saavuttamiseen liittyy. Selvityksen tuloksena todettiin, että ohjelmatoiminta on edennyt hyvin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Tulevina haasteina nähtiin kyky valikoida jatkotyön kohteeksi keskeisimmät toimenpiteet, toteuttaa ne tehokkaasti ja irtautua ohjelmista hallitusti. Myös talousvaliokunta kiinnitti vastaaviin seikkoihin huomiota edellisessä Sitran toimintaa koskeneessa mietinnössään (TaVM 10/2006 vp).

Strategia pohjautuu suhteellisen lyhytkestoisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään saamaan jatkotyön pohjaksi hyvää tutkimusmateriaalia ja innovatiivisia avauksia. Sitran työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että ohjelman päätyttyä työllä on jatkajia ja hyödyntäjiä. Tarvittavan jatkotyön turvaaminen mahdollisimman pitkälle jo ennakolta on keskeinen osa uuden ohjelman valintaa ja käynnistämistä. Keskeiset, ohjelman päättymisen jälkeen työtä jatkavat vastuutahot tulee nimetä ja sitouttaa ohjelmaprojektiin ja sen jälkeiseen työhön jo ennakolta.

Edellä oleva edellyttää, että uudet ohjelma-alueet valitaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Valintaprosessin läpinäkyvyys on tarpeen myös päällekkäisen työn estämiseksi. Ensimmäisistä ohjelmakokonaisuuksista saatavat kokemukset antavat hyvää pohjaa tulevien hankkeiden suunnittelulle mm. käytettyjen metodien, ohjelmien keston ja tavoitteiden asetannan osalta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että varsinaisten tulosten ohella myös ohjelmatyöstä saadut kokemukset analysoidaan yhdessä muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa mahdollisimman kattavasti ja näin saadut tulokset julkaistaan. Koska ohjelmiin pohjautuva työ jatkuu vielä varsinaisen Sitran osuuden päätyttyä, on tulosten seurantaa aiheellista jatkaa vielä ohjelmakauden jälkeen niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvittämiseksi. Näin saadut, ehkä osin summittaisetkin, tulokset antavat pohjaa Sitran toiminnan jatkokehittämiselle.

Riskirahoittajana Sitra on suhteellisen pieni toimija muihin valtion riskirahoittajiin verrattuna. Pääomasijoittamista onkin pidettävä yhtenä Sitran ohjelmatyöhön kiinteästi liittyvänä instrumenttina, ei erillisenä sektorina. Tämän lähtökohdan mukaisesti Sitra onkin toiminut, ja uudet riskirahoitushankkeet on keskitetty vireilläoleviin ohjelmakokonaisuuksiin. Ohjelmien päättyessä ja uusien alkaessa konkretisoituu tarve harkita vanhoihin ohjelmahankkeisiin liittyvien sijoitusten kestoa. Sitran mukaan sijoituksia tullaan jatkamaan muutamalla vuodella hankkeiden päättymisen jälkeen. Ottaen huomioon, että myös uusiin hankkeisiin on tarve tehdä sijoituksia ja että Sitran riskisijoitukseen käytettävissä olevat varat ovat suhteellisen rajalliset, tarvitaan selkeät pelisäännöt rahoitustoiminnan ennakoitavuuden turvaamiseksi. Muutaman vuoden mittaiset sijoitukset eivät välttämättä ole yritysten tuote- ja palvelutoiminnan kehittämisen kannalta riittävän pitkäkestoisia. Valiokunta pitääkin yhtenä Sitran ohjelmatoimintaan liittyvänä haasteena ratkaista, miten nopeatempoinen ohjelmatoiminta saadaan yhdistettyä pidempisykliseen pääomarahoittajan rooliin. Terveysrahastotyyppiset ratkaisut, joissa pääomasijoittajia on jo lähtökohtaisesti useita, saattaisivat luoda tarvittavaa joustoa sijoituksista irtautumiselle.