TOIMENPIDEALOITE 4/2014 vp

TPA 4/2014 vp - Sofia Vikman /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Naisten rekrytointi vapaaehtoiseen asepalvelukseen

Eduskunnalle

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna ennätysmäärä naisia (818). Puolustusvoimat lähetti Pirkanmaalla kaikille 19—20-vuotiaille naisille vapaaehtoista asepalvelusta esittelevän rekrytointikirjeen. Kokeilulla haluttiin selvittää, miten henkilökohtainen rekrytointikirje vaikuttaa naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutumiseen. Pirkanmaalla palvelukseen hakeutuvien naisten määrä nousi 32 % edellisvuoteen verrattuna. Muualla maassa palvelukseen hakeutuneiden määrä nousi vähemmän.

Naisille lähetettävä rekrytointikirje on seuraavaksi otettava käyttöön koko maassa. Koko ikäluokan tavoittaminen kirjeellä lisää kiinnostusta asepalvelukseen sekä kasvattaa motivoituneiden varusmiesten määrää.

Puolustusvoimien tavoitteena on saada lisää naisia asepalvelukseen. Naisia tarvitaan ammattisotilaiksi ja etenkin kriisinhallintatehtäviin, vaikka miespuolinen ikäluokka määrällisesti riittäisi tällä hetkellä puolustusvoimien tarpeisiin. Modernissa armeijassa tarvitaan naisten tyypillisesti hyvin hallitsemia taitoja. Ikäluokkien parhaat kyvyt ja osaajat on saatava puolustusvoimien käyttöön.

Varusmiespalveluksen suorittaneet naiset pärjäävät palveluksessa keskimääräistä paremmin ja ovat motivoituneita. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista naisista noin 60 % on saanut johtajakoulutuksen. Vapaaehtoinen motivoitunut naisvarusmies on monin verroin parempi kuin vastahankainen miesvarusmies.

Tavoitteeksi on otettava kutsuntojen ulottaminen naisiin palveluksen kuitenkin säilyessä naisille vapaaehtoisena. Kutsuntamenettelyjä ja palvelukseen hakeutumista on kehitettävä tasa-arvoisemmaksi esimerkiksi selvittämällä puolustusvoimien vaatiman lääkärintarkastuksen muuttamista maksuttomaksi myös naisille.

Suomalaisia sotilaita osallistui kriisinhallintatehtäviin tämän vuoden tammikuussa 521. Heistä vain 22 oli naisia. Naisten määrää sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa on kasvatettava, sillä monissa tilanteissa vuorovaikutusta paikallisen väestön kanssa ei synny, mikäli partio koostuu vain miehistä. Naissotilaan kohtaaminen voi olla mullistavaa myös esimerkin vuoksi. Koulutettuja, itsenäisesti toimivia naisia ei usein löydy kriisialueiden yhteisöistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta puolustusvoimien Pirkanmaalla toteutettu kokeilu naisille lähetetystä rekrytointikirjeestä laajennetaan koko maahan.