Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta.

Esityksessä ehdotetaan, että varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona lopetetaan ja pitkäaikaistyöttömiltä poistetaan mahdollisuus jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja ehdotetaan nostettavaksi 60 vuodesta 61 vuoteen.

Ehdotukset tulevat voimaan eri aikoina siten, että varhennetun vanhuuseläkkeen poisto koskee vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä ja osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneitä. Pitkäaikaistyöttömän mahdollisuus jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana poistuu vasta vuonna 2020, jolloin vuonna 1958 syntyneet täyttävät 62 vuotta.

Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman ja työmarkkinajärjestöjen tekemän työurasopimuksen mukaisesti pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Esitys myös hillitsee hieman työeläkemenojen ja julkisen talouden menojen kasvua, koska esityksellä vähennetään varhaiseläkereittejä.

Esityksen perustelujen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote nousee noin 0,1 vuodella. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon osa-aikaeläkeläisiä, sillä heitä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen vaikutukset työllisyyteen ovat positiivisia, mutta lieviä. Alustavasti on arvioitu, että työllisyysaste nousisi lainmuutosten seurauksena vuonna 2015 vajaalla 0,2 prosenttiyksiköllä (noin 6 000 hengellä) ja vuodesta 2020 lähtien runsaalla 0,2 prosenttiyksiköllä (runsaalla 8 000 hengellä).

Esitys on osa työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen kokonaisuutta. Nyt käsiteltävinä olevien ehdotusten vastapainona kokonaisuuteen kuuluu myös työhyvinvointia sekä palkansaajien asemaa ja sosiaaliturvaa kehittäviä kirjauksia, joiden toteuttamiseksi tarvittavat hallituksen esitykset annetaan erikseen.

Osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen

Työurien pidentämisen tukeminen edellyttää jatkuvaa työn ja työolosuhteiden kehittämistä, jotta työntekijät pysyvät terveinä ja tarve jäädä pois työelämästä ennen lakisääteistä eläkeikää pienenee.

Organisaatioiden käytännöt työurien tukemisessa vaihtelevat. Monet organisaatiot kehittävät koko henkilöstön työtä ja työhyvinvointia monipuolisesti, laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti. Myös ikääntyvien työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon esimerkiksi ikäohjelmien avulla. Kehittämistyön tuloksena on pystytty parantamaan työntekijöiden jaksamista, vähentämään sairauspoissaoloja ja myöhentämään eläkkeellesiirtymistä.

Jotta työurien pidentämistä ja eläkkeelle siirtymisiän nostoa koskevat tavoitteet saavutetaan, tulee työelämän kehittämistyö käynnistää kaikissa organisaatioissa. Valiokunta pitää tärkeänä sellaisten neuvonta- ja tukirakenteiden kehittämistä, joilla edistetään kaikkien työpaikkojen saamista työolosuhteita parantavan ja ikääntyvien työntekijöiden tarpeet huomioon ottavan uudistustyön piiriin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten pienet yritykset saadaan verkostoitumaan niin, että hyvät käytännöt leviävät ja yritykset saavat vertaistukea toisiltaan.

Tutkimusten mukaan joustavat työajat ja mahdollisuus vaikuttaa työn kuormittavuuteen tukevat työntekijän jaksamista. Myös erilaiset osa-aikaratkaisut, osa-aikaeläke mukaan lukien, ovat tärkeitä välineitä, joita käyttämällä työntekijä voi parantaa jaksamistaan ja saada voimavaransa riittämään tilanteessa, jossa työhön liittyvien haasteiden ohella myös erilaiset ikääntymisen mukana tulevat fyysiset vaivat tai sosiaaliset velvoitteet, kuten omaisten hoitaminen, koettelevat jaksamista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa, lisäävätkö nyt tehtävät lakimuutokset työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Samalla valiokunta painottaa työlainsäädännön sekä eläke-, kuntoutus- ja tukijärjestelmien kehittämistä niin, että ne tukevat ikääntyvän työntekijän mahdollisuuksia huolehtia jaksamisestaan itselleen ja elämäntilanteelleen sopivalla tavalla.

Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asema

Valiokunta pitää hyvänä, että esityksessä on pitkä siirtymäaika muutokselle, jolla pitkäaikaistyöttömältä poistuu mahdollisuus jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Tämä antaa niin työttömille itselleen kuin viranomaisillekin mahdollisuuden varautua hyvissä ajoin muutokseen.

Vuoden 2012 alusta on työttömyyseläkkeen sijasta ollut mahdollista päästä työttömyysturvan lisäpäiviltä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Saadun selvityksen mukaan tätä mahdollisuutta on ensimmäisen puolen vuoden aikana käyttänyt yhteensä 1 724 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin 83 prosentilla eläke on suurempi kuin työttömyyspäiväraha. Ehdotettu lainmuutos heikentää tilapäisesti niiden pitkäaikaistyöttömien toimeentuloa, joiden eläke olisi suurempi kuin lisäpäiviltä maksettava työttömyyspäiväraha ja jotka haluaisivat siirtyä eläkkeelle 62-vuotiaana.

Saadun selvityksen mukaan ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet sijoittua avoimille työmarkkinoille ovat tällä hetkellä heikot. Myöskään työ- ja elinkeinotoimistot eivät kovin usein kohdista heihin toimenpiteitä, vaan heidän katsotaan olevan asiakkaina ensisijaisesti työttömyysturvan saamisen johdosta. Yli kaksi vuotta työttömänä olleista 62-vuotiaista yli puolet luetaan kuuluviksi tähän asiakasryhmään.

Kun mahdollisuus jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana poistuu, pitkäaikaistyöttömät jatkanevat työttöminä työnhakijoina vuoden tai kaksi nykyistä pidempään. Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijalausunnon mukaan ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä ei käytännössä ole sellaista vaihtoehtoa, että he pääsisivät töihin avoimille työmarkkinoille eläkejärjestelmän tiukentuessa. Jotta pitkäaikaistyöttömiä koskeva eläkejärjestelmän tiukennus johtaa esityksellä tavoiteltuun työllisyysasteen nousuun, tulee ikääntyneiden työttömien palvelutarpeet arvioida uudelleen ja lisätä voimavaroja heidän työllistymistään edistäviin työvoimapalveluihin. Erityisesti lisävoimavaroja tulee suunnata palkkatuetun työn tarjoamiseen ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille.

Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuksessa on sovittu 60 vuotta täyttäneelle tai sitä vanhemmalle työttömälle työnhakijalle tulevasta oikeudesta saada ennen ansiopäivärahan enimmäisajan päättymistä työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi aikaa, että 6 kuukauden työssäoloehto täyttyy uudelleen. Saadun selvityksen mukaan tätä muutosta koskeva hallituksen esitys on valmisteilla, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2013. Tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida tämän tukijärjestelmän piiriin tulevien henkilöiden määrää.

Sukupuolivaikutukset

Esitykseen sisältyy ansiokas selvitys lakiehdotusten sukupuolivaikutuksista. Sen mukaan lain muutoksilla saattaa olla jonkin verran erilaisia vaikutuksia naisiin ja miehiin.

Naiset käyttävät osa-aikaeläkettä miehiä enemmän. Osa-aikaeläkettä sai vuoden 2011 lopussa 27 506 henkilöä, joista 58 prosenttia oli naisia ja 42 prosenttia miehiä.

Varhennetun vanhuuseläkkeen käytössä ei naisten ja miesten välillä ole nähtävissä suuria eroja. Vuosina 2007—2011 varhennetulle vanhuuseläkkeelle on siirtynyt miehiä ja naisia suunnilleen yhtä paljon. Vuonna 2011 varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 62-vuotiaana 2 360 henkilöä, joista naisia oli 1 144 ja miehiä 1 216. Kansaneläkejärjestelmässä naisia jää 62 vuoden iässä varhennetulle vanhuuseläkkeelle vuosittain noin 200 enemmän kuin miehiä.

Vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä siirtyi työttömyysturvan lisäpäiviltä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana 1 724 pitkäaikaistyötöntä, joista naisia on 45 % ja miehiä 55 %. Työttömyyseläkkeelle vuosina 2007—2009 siirtyneistä pitkäaikaistyöttömistä naisia on 52—53 %. Vuosina 2010—2011, kun siirtyneitä on ollut enää vähän, miehiä on ollut naisia enemmän. Myös takuueläkettä 62-vuotiaana saavia miehiä on naisia enemmän.