Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä ja
muutettavaksi uudistuksen toteuttamiseksi tarpeelliset rikosrekisteriä ja
EU-rikosrekisteriä koskevat säännökset. Esityksellä pannaan
osaltaan täytäntöön lasten seksuaalisen
hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston
sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin
velvoitteet.
Esityksen tavoitteena on vähentää lasten
riskiä joutua vapaaehtoistoiminnassa seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi,
väkivallan kohteiksi tai houkutelluiksi huumausaineiden
käyttöön vaikeuttamatta kuitenkaan vapaaehtoistoiminnan järjestämistä.
Tavoitteeseen pyritään vaikuttamalla vapaaehtoisten
toimintaa järjestävien organisaatioiden toimintakulttuuriin
sekä estämällä rikokseen syyllistyneiden
työskentely lasten kanssa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena
ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin.
Ennalta ehkäisevä toiminta
Valiokunta kannattaa esityksessä ehdotettua vapaaehtoistoimijoille
säädettyä velvollisuutta luoda toimintaansa
koskevia ohjeita ja menettelytapoja lapsen henkilökohtaisen
koskemattomuuden suojaamiseksi. Vapaaehtoistoiminta tulee järjestää siten,
että mahdollisuuksia väärinkäyttöön
ei synny ja että vapaaehtoisen rikostaustan selvittämiseen
on toiminnan turvallisuuden vuoksi mahdollisimman vähän
tarvetta. Hyväksikäytön riskiä voi
vähentää muun muassa ohjeistamalla toiminta
siten, että lapsi ei missään vapaaehtoistoiminnan
vaiheessa ole yksin aikuisen kanssa, vaan toiminta tapahtuu ryhmissä.
Vapaaehtoistoiminnan kenttä on hyvin epäyhtenäinen.
Järjestettävän toiminnan laatu ja laajuus
sekä toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrä vaihtelevat
huomattavasti eri järjestöissä eri puolilla
maata. Valiokunta huomauttaa, että varsinkin pienille järjestöille
laissa edellytettyjen suunnitelmien ja toimintaohjelmien laatiminen
saattaa tulla kohtuuttoman raskaaksi. Valiokunta pitää tärkeänä,
että toimintatapoja ja toimintaa varten luodaan lasten
kanssa toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin
toimijoiden kanssa yleiset kaikkien vapaaehtoistoimijoiden käytettävissä olevat
selkeät ohjeet.
Rikostaustan selvittäminen
Rikostaustan selvittäminen tapahtuu vapaaehtoistoimintaan
osallistuvan henkilön rikosrekisteriotteen pyytämisellä.
Vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä on
oikeus, mutta ei velvollisuutta selvittää rikostausta,
mikäli se katsoo, että muut lasten turvallisen
toimintaympäristön luomiseksi toteutetut ennalta
ehkäisevät toimet eivät ole riittäviä.
Valiokunta ei pidä lapsen suojaamisen kannalta riittävänä,
että rikosrekisteriotteen hankkiminen jää kaikissa
tilanteissa pelkästään vapaaehtoistehtävän
järjestäjän harkintaan, ja esittää, että lakivaliokunta
vielä harkitsee, tulisiko rikosrekisteriotteen pyytäminen
säätää pakolliseksi erikseen
niin määritellyissä tilanteissa. Rikostaustan
selvittämisen tulisi olla pakollista silloin, kun lapsen
oleskelu aikuisen seurassa on toiminnan luonteen vuoksi erityisen
tiivistä ja pitkäkestoista. Kunnan järjestämässä tukiperhe- ja
tukihenkilötoiminnassa lapsi viettää vapaaehtoisen
kanssa pitkiä aikoja viikonloppuisin ja loma-aikoina. Esimerkiksi
tällaisissa tilanteissa on tärkeää,
että lapsen turvallisuus varmistetaan muiden ennalta ehkäisevien
toimenpiteiden lisäksi myös selvittämällä vapaaehtoisen
rikostausta.
Vapaaehtoistoiminnan järjestäjä saa
vapaaehtoisen suostumuksella henkilöä koskevan
rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta. Ote lähetetään
suoraan sitä pyytäneelle vapaaehtoistoiminnan
järjestäjälle. Menettelyyn on esityksen
mukaan päädytty muun muassa siksi, että otteiden
hankinnan keskittäminen vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle
helpottaa Oikeusrekisterikeskuksen työtaakkaa.
Valiokunta huomauttaa, että niissä tapauksissa,
joissa henkilö toimii samanaikaisesti useassa eri järjestössä,
menettely saattaa johtaa myös päällekkäiseen
työhön, kun samaa henkilöä koskeva
ote toimitetaan erikseen eri järjestöihin. Samaan
aikaan henkilö saattaa pyytää myös
itse itseään koskevan otteen lasten kanssa työskentelyä varten.
Valiokunta ei pidä sääntelyä tältä osin
tarkoituksenmukaisena ja katsoo, että selkeyden vuoksi
ote tulisi lähettää henkilölle
itselleen, jolloin henkilö voisi tarvittaessa käyttää samaa
hallussaan olevaa rekisteriotetta kaikissa niissä järjestöissä ja
työpaikoissa, joissa sen esittämistä edellytetään.
Valiokunta katsoo, että otteen lähettäminen suoraan
henkilölle itselleen turvaisi esitettyä paremmin
myös vapaaehtoisen henkilötietojen suojaa. Vapaaehtoisjärjestöjen
kirjo on laaja, ja niiden toiminnassa ja niissä toimivien
henkilöiden määrässä on
suurta vaihtelua. Valiokunta pitää mahdollisena,
että tiedottamisesta ja kouluttamisesta huolimatta otteen
saavassa järjestössä ei aina ole tarvittavaa
osaamista käsitellä arkaluonteista tietoa sisältävää rikosrekisteriotetta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että vapaaehtoista koskevalla rikosrekisteriotteella olisi
kelpoisuusaika samoin kuin lasten kanssa työskenteleviä koskevilla
otteilla. Vapaaehtoisen rikostausta tulisi voida selvittää myös
tehtävän aloittamisen jälkeen tietyin
väliajoin otteen esittämisestä.
Rikosrekisteriote on maksullinen. Oikeusrekisterikeskus on arvioinut,
että järjestöt tulevat pyytämään
rikosrekisteriotteen noin 20 000—40 000
vapaaehtoisesta vuosittain. Oikeusrekisterikeskukselle toiminta
aiheuttaa arviolta 2—5 henkilön lisäresurssitarpeen.
Kulut on tarkoitus kattaa otteista järjestöiltä perittävillä maksuilla.
Järjestöt tekevät yhteiskunnallisesti
arvokasta työtä lasten hyväksi rahoittamalla
toimintansa avustuksilla, jäsenmaksuilla ja palveluistaan saamillaan
vastikkeilla. Toiminnalla ei tavoitella voittoa, vaan saadut varat
käytetään järjestön tarkoituksen
edistämiseen.
Valiokunta katsoo, että otteen maksullisuutta tulisi
vielä harkita.
Lainsäädännön kehittäminen
Valiokunta pitää tärkeänä,
että lain vaikutuksia ja toimivuutta seurataan. Valiokunta
katsoo, että seurannan yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet
yhdistää nyt ehdotettava vapaaehtoisia koskeva
rikostaustan selvittämismenettelyä koskeva sääntely
aiempaan, työ- ja virkasuhteisia koskevaan lainsäädäntöön.