Perustelut

Yleistä

Ehdotuksen tavoitteena on ihmisten terveyden ja ympäristön suojeleminen kemikaalien aiheuttamilta haitoilta. Ehdotuksella luotaisiin kattava järjestelmä kemikaaliriskien hallinnan tehostamiseksi. Tavoitteena on lisääntyvään tietoon perustuva parempi ymmärrys aineiden vaikutuksista ja altistumisen välttäminen sekä innovaatioiden kannustaminen niin, että vaaralliset kemikaalit voitaisiin korvata haitattomammilla.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää asetuksen tavoitteita erittäin tärkeinä. Valiokunta katsoo, että teollisuuden vastuun korostuminen edesauttaa kemikaaleja koskevan tiedon lisääntymistä ja kemikaaliriskien parempaa hallintaa. Työsuojelun parantamiseksi tietopohjan ja riskienhallinnan parantaminen sekä ennalta varautumisen periaatteen soveltaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminnanharjoittajan huolehtimis-, selvilläolo- ja valintavelvollisuudet kirjataan selkeästi asetuksen tulkintaa ohjaaviksi periaatteiksi.

Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajalta riskien kartoittamista ja toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Ilman tietoa kemikaalien ominaisuuksista ja riskeistä riskien arviointi työpaikoilla jää kuitenkin hyvin hataraksi. Tähän REACH-järjestelmä tarjoaa huomattavaa parannusta. Työturvallisuutta edistää myös lupamenettely, jossa vaarallisten aineiden turvallinen käyttö määritellään yksityiskohtaisesti luvan ehdoissa.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan ehdotusta tulee edelleen kohdistaa turvallisuuden kannalta keskeisimpiin seikkoihin. Velvoitteiden määräytyminen tonnirajojen perusteella saattaa ohjata riskienhallintaresursseja väärin. Valiokunta pitää tärkeänä, että kemikaalien rajausta pyritään tarkentamaan ja asettamaan aineiden selvitystyö kiireellisyysjärjestykseen niiden aiheuttaman riskin perusteella. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, että järjestelmästä ei tule kohtuuttoman monimutkaista.

Vaikutukset työterveyteen

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvioiden mukaan vaarallisille aineille altistuminen työssä aiheuttaa maailmassa lähes 440 000 ja EU-alueella 47 000 kuolemaa vuodessa. Yksinomaan asbesti aiheuttaa vuositasolla 18 000 kuolemaa EU-alueella.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn arvion mukaan kemiallisten tekijöiden aiheuttamien työperäisten sairauksien ja kuolemien vuosikustannukset ovat Suomessa noin miljardi euroa. REACH-asetuksen toteuttamisella ei voida kokonaan poistaa tätä sairastavuutta, mutta sitä voidaan merkittävästi vähentää. Komission toimeksiannosta on selvitetty asetuksen vaikutuksia työterveyteen EU-alueella arvioimalla kemikaalien aiheuttamien syöpäsairauksien kustannuksia. Selvityksessä oletettiin, että 20 % vuosittaisista syöpätapauksista on tuntemattomien syöpävaarallisten kemikaalien aiheuttamia. Asetuksen toteuttamisella katsottiin voitavan estää näistä kolmannes tai kaksi kolmannesta, jolloin estettävissä olevien syöpäkuolemien määräksi saatiin 2 167—4 333 kuolemaa vuodessa ja vältettävissä oleviksi kustannuksiksi 17 600—54 200 miljoonaa euroa 30 vuoden ajanjaksolla. Vaikka työterveydellisten vaikutuksien arvioiminen on vaikeaa, valiokunta pitää selvänä, että asetuksella saatavat hyödyt ovat huomattavat sekä inhimillisesti että yhteiskunnalle säästyvinä kustannuksina.

Vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn

Ehdotuksen taloudellisista vaikutuksista erityisesti teollisuudelle on tehty useita selvityksiä. Selvitysten mukaan ehdotus voi johtaa bruttokansantuotteen, työllisyyden ja reaalipalkkojen kasvun heikkenemiseen Suomessa ja muissa EU-maissa, samalla kun EU:n ulkopuolisessa maailmantaloudessa työllisyys ja reaalipalkkataso paranevat. Erityisen suuret kustannukset aiheutuisivat pienille ja keskisuurille yrityksille.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan on tärkeää saavuttaa tasapainoinen lopputulos terveyden- ja ympäristönsuojelun sekä taloudellisten toimijoiden kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotuksen vaikutukset eri toimijoille selvitetään mahdollisimman monipuolisesti. Selvityksissä tulee pyrkiä ottamaan huomioon myös ehdotuksen hyödyt, joita terveys- ja ympäristövaikutusten lisäksi arvellaan syntyvän teollisuuden innovaatiokyvyn parantumisesta asetuksen rohkaistessa vanhojen, vaarallisten kemikaalien korvaamiseen haitattomammilla ja suunnatessa näin tuotekehitystä turvallisempien kemikaalien kehittämiseen.

Asetus parantaa uusien aineiden tuotekehitysmahdollisuuksia nostamalla uusien aineiden tutkimus- ja ilmoitusvelvollisuusrajoja merkittävästi. Lisäksi tuotekehitysvaihetta helpotetaan sallimalla uusien aineiden käyttö tutkimus- ja tuotekehittelytarkoituksiin hyvin vähäisillä rekisteröintitiedoilla 5 vuoden ajan ilman tonnirajaa.

Ehdotuksen mukaan kaikki tuontitavaroiden sisältämät kemikaalit eivät tulisi rekisteröintivaatimusten piiriin. Jotta ehdotus ei kannustaisi tuotannon siirtämiseen EU:n ulkopuolelle, olisi tärkeää, että tuontituotteisiin kohdistuisivat samat säännöt kuin sisämarkkinoilla. Maahantuojien tulisi käyttää tuotteissaan vain EU:ssa rekisteröityjä aineita tai heidän tulisi rekisteröidä tuotteiden sisältämät kemikaalit ennen maahantuontia. Suomen ja EU:n on syytä toimia aktiivisesti maailmanlaajuisen REACH-asetusta vastaavan kemikaalisopimuksen aikaansaamiseksi.

Kemikaaliviraston tulee toimia uuden lainsäädännön tehokkaana koordinaattorina ja huolehtia jäsenmaissa olevan tiedon ja taidon hyödyntämisestä ja kehittämisestä. Kemikaaliviraston sijoittaminen Suomeen edistää alan korkean tason osaamista Suomessa. Myös suomalaisille yrityksille on merkittävästi helpompaa asioida Suomessa toimivassa virastossa.

Ehdotuksen mukaisten menettelyjen noudattaminen asettaa suuria haasteita asiantuntemukselle erityisesti pk-sektorilla. Sillä, syntyykö yritysten yhteenliittymiä ja pääsevätkö kaikki yritykset niihin mukaan, on ratkaiseva vaikutus siihen, miten ja millaisin kustannuksin pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät täyttämään asetetut vaatimukset. Pk-yritysten aseman turvaamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotuksen jatkokäsittelyssä tutkitaan tarkoin mahdollisuudet "yksi aine, yksi rekisteröinti" -periaatteen käyttöönottoon. Myös testaustietojen julkisuus ja mahdollisuus hoitaa menettelyt yrityksen omalla kielellä parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia toimia asetuksen vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa tulee kehittää tukipalveluita, joilla autetaan pk-yrityksiä luomaan yhteenliittymiä ja laatimaan asetuksen edellyttämiä selvityksiä.

Välituotteet

Työturvallisuuden näkökulmasta ongelmallinen on ehdotus, jonka mukaan teollisuuden prosesseissa synteesin lähtöaineina käytettäviltä välituotteilta ei edellytetä ominaisuuksien selvittämistä eikä turvallisuusarviointia. Komissio on perustellut välituotteita koskevaa poikkeusta paitsi viittaamalla työturvallisuuslainsäädäntöön myös näiden aineiden suurella määrällä sekä asetuksen toimeenpanon helpottamisella ja teollisuudelle aiheutuvien kustannusten kohtuullistamisella.

Työturvallisuuslainsäädännön soveltaminen laukeaa vasta, jos ainetta pidetään vaarallisena. Koska välituotteena pidettävistä aineista ei edellytetä hankittavan uusia tietoja tai tutkimuksia, aineita pidettäisiin edelleenkin vaarattomina eikä erityisiä riskinhallintakeinoja myöskään työturvallisuuslainsäädännön nojalla vaadittaisi.

Valiokunta pitää työturvallisuuden parantamisen näkökulmasta tärkeänä, että välituotteita koskevia poikkeuksia ja niiden ehtoja muutetaan siten, että toiminnan harjoittajan tulee myös niiden osalta osoittaa riskinhallintatoimien riittävyys.

Muut poikkeukset

Liitteissä 2 ja 3 on lueteltu aineita, joita rekisteröintivaatimus ei koskisi. Liitteessä 2 luetellaan vaarattomina tai jopa elintarvikkeina pidettäviä yksittäisiä aineita. Näitä ovat sokerit, öljyt, typpi, hiili, kalkkikivi ja tärkkelys, joiden ominaisuudet ja riskit jo tunnetaan.

Liitteessä 3 luetellaan erilaisia tahattomia reaktiotuotteita tai sivutuotteita (esim. jätteitä), joita ei saateta markkinoille ja joita rekisteröintivelvollisuus ei koske. Liitteen 3 kohta 8 koskee luonnontuotteita, jotka ovat rekisteröintivelvoitteen ulkopuolella, jos niitä ei muuteta kemiallisesti valmistuksen aikana tai jos niitä ei pidetä vaarallisina. Osa luonnontuotteista on vaarallisia. Esimerkiksi monet lääkkeet ovat peräisin luonnosta. Myös malmeissa ja mineraaleissa voi olla vaarallisia aineita, joista tunnetuimpia ovat raskasmetallit ja asbesti. Talkissakin voi esiintyä asbestia epäpuhtautena.

Selluloosan osalta ei ole aivan selvää, onko se liitteen 3 kohdassa 8 tarkoitettu aine. Selluloosa vastaa ominaisuuksiltaan sokeria ja tärkkelystä, jotka on mainittu liitteessä 2. Tilanteen selkiyttämiseksi on syytä pyrkiä siihen, että selluloosa lisätään liitteen 2 luetteloon.

Valiokunta yhtyy Suomen alustavaan kantaan, jonka mukaan liitteet 2 ja 3 tulee tarkistaa siten, että kaikki samantapaiset aineet ja tapaukset ovat niissä mahdollisimman tasapuolisesti mukana.

Jätteet

Ehdotusta on kritisoitu siitä, että se estää jätteen uusiokäyttöä ja luo päällekkäisiä järjestelmiä jätehuoltolainsäädännön kanssa.

Komissio lähtee siitä, että jätteellä on oma määritelmänsä lainsäädännössä eikä se siten ole aine, valmiste tai tuote, johon REACHiä sovellettaisiin. Tämän mukaisesti REACHiä ei sovelleta esimerkiksi keräyspaperin tuontiin EU:hun. Uusiopaperi voisi joutua rekisteröinti- tai ilmoitusvelvoitteen piiriin vain, jos siitä vapautuu vaarallista ainetta.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan asetuksen selventämisen tarpeellisuudesta. Yritysten ja kansalaisten ei voida olettaa osaavan tulkita määritelmiä komission esittämällä tavalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että asetuksesta yksiselitteisesti ilmenee, missä tilanteissa se voi tulla sovellettavaksi jätteisiin.