Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella toteutetaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Kokonaisuudistuksella parannetaan työelämässä olevien ja työttömien koulutusetuuksia ja selkiytetään tukijärjestelmiä. Tarkoituksena on parantaa aikuisväestön mahdollisuuksia kehittää osaamistaan koko työuransa ajan.

Aikuiskoulutuksen uudistamistarpeen taustalla on työmarkkinoilla tapahtumassa oleva voimakas muutos. Työntekijöiden odotetaan tulevaisuudessa kehittävän ammatillista osaamistaan säännöllisesti ja pystyvän siirtymään tehtävistä toisiin jopa useamman kerran työuransa aikana. Toimivan ja selkeän aikuiskoulutusjärjestelmän avulla pyritään luomaan kaikille realistinen mahdollisuus opiskeluun koko työuran ajan elämäntilanteesta ja työmarkkina-asemasta riippumatta.

Aikuiskoulutuksen uudistamisen tavoitteena on, että yleinen aikuiskoulutustuki ja työttömän omaehtoisen koulutuksen tuki muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Työttömien omaehtoisen koulutuksen etuuksista säädetään laissa julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömän työnhakijan opiskelumahdollisuuksia ja työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksettavia etuuksia valiokunta käsittelee hallituksen esityksestä (HE 178/2009 vp) annettavassa mietinnössään.

Aikuiskoulutustuesta annetun lain muutoksella parannetaan työssäkäyvien aikuiskoulutustuen tasoa ja selkiytetään ja yksinkertaistetaan tuen myöntämisen edellytyksiä. Aikuiskoulutustuen taso määräytyy jatkossa samoin kuin työttömyyspäiväraha. Sovitellun aikuiskoulutustuen avulla mahdollistetaan tuen maksaminen myös osa-aikaisen opiskelun ajalta.

Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset

Aikuiskoulutustukea myönnetään voimassa olevan lain mukaan omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalle palkansaajalle tai yrittäjälle. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen hakija on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja työelämässä hakijan on täytynyt olla yhteensä vähintään viisi vuotta. Tuen saajan täytyy jäädä palkattomalle opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa.

Aikuiskoulutustukijärjestelmää on käytetty vähemmän kuin sitä koskevaa lakia säädettäessä odotettiin. Vuosina 2007 ja 2008 aikuiskoulutustukea sai noin 7 800 henkilöä. Aikuiskoulutustuen vähäisen käyttämisen arvioidaan johtuvan aikuiskoulutustukijärjestelmän vaikeaselkoisuudesta.

Aikuiskoulutustukijärjestelmän vaikeaselkoisuuteen vaikuttavat ainakin osaksi erityisesti säännökset myönnettävän tukikauden laskemisesta. Tuen saamisen edellytyksenä olevan työhistorian ja myönnettävän tukikauden arviointi on hakijalle vaikeaa, mikä haittaa opintojen aloittamista ja suunnittelua.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aikuiskoulutustukea yksinkertaistetaan ja selkeytetään muuttamalla aikuiskoulutustuen edellytyksenä oleva työhistoria ja tukikausi kiinteiksi siten, että kahdeksan vuoden työhistoria oikeuttaa 18 kuukauden mittaiseen tukikauteen. Valiokunta pitää esityksessä ehdotettua muutosta tarpeellisena ja katsoo, että kiinteällä työhistorian pituudella ja tukikaudella aikuiskoulutustukijärjestelmä selkiytyy merkittävästi. Valiokunta uskoo, että helposti ymmärrettävä järjestelmä lisää sen käyttöä, vaikka tukeen vaadittava työhistoria kasvaakin viidestä kahdeksaan vuoteen. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että kahdeksan vuoden työhistorian jälkeen tukea saa 18 kuukaudeksi, mikä mahdollistaa tuen saamisen kohtalaisen pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen jo työuran melko varhaisessa vaiheessa, jolloin henkilölle jää vielä paljon työssäoloaikaa, jossa hyödyntää hankittua koulutusta.

Aikuiskoulutustukea voi käyttää vain kerran työhistorian aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan mahdollisuudet laajentaa aikuiskoulutustukea siten, että tukea olisi mahdollista saada työuran aikana useamman kerran.

Yrittäjän aikuiskoulutustuki

Yrittäjät ovat käyttäneet mahdollisuutta aikuiskoulutustukeen varsin vähän. Vuonna 2008 aikuiskoulutustuen noin 7 800 käyttäjästä vain 225 oli yrittäjiä. Aikuiskoulutustuki maksetaan yrittäjälle toisin kuin palkansaajalle kaikissa tapauksissa jälkikäteen. Hallituksen esityksessä ehdotettuun soviteltuun aikuiskoulutustukeen yrittäjällä ei ole oikeutta.

Keskeiset syyt tuen vähäiseen käyttöön ovat tuen hakemisen monimutkaisuus ja tuen alhainen määrä. Ehdotettu aikuiskoulutuslain muutos ei selkeytä järjestelmää yrittäjien kohdalla, vaan yrittäjien tulee jatkossakin hakea tukea jälkikäteen hakemuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa myös yrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää aikuiskoulutustukea helpotetaan ja järjestelmää selkiytetään. Tukijärjestelmän hallinnoinnin helpottamiseksi voisi valiokunnan käsityksen mukaan yrittäjien kohdalla harkita siirtymistä järjestelmään, jossa tuen saannin edellytykseksi riittää selvitys tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistumisesta.

Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus

Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus kattaa laajasti ammatillisen kehittymisen eri muodot. Tukea myönnetään opintoihin kaikessa ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa sekä perusasteella ja lukiossa silloin, kun niiden puuttuminen on ammatillisen kehittymisen esteenä. Tukea voi käyttää kokonaan uuden tutkinnon suorittamiseen tai jatkaa sen avulla kesken jääneitä opintoja. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa tukea saa myös sellaiseen vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaiseen koulutukseen, joka ei johda tutkintoon, vaan jonka arvioidaan olevan ammatillista osaamista ja pätevyyttä lisäävää. Valiokunta katsoo, että tuen myöntäminen kattavasti ammatillista osaamista edistävään koulutukseen tukee hyvin henkilön työuran kehittymistä ja muuttuvan työelämän vaatimuksia osaamisen laaja-alaisessa ja joustavassa kehittämisessä.

Osa-aikainen opiskelu ja soviteltu aikuiskoulutustuki

Voimassa olevan lain mukaan pienikin muutos ansiotuloissa voi viedä oikeuden aikuiskoulutustukeen kokonaisuudessaan. Tämä säännös vaikeuttaa tuen saantia erityisesti osa-aikaisen opiskelun tukemiseen, koska monet osa-aikaisesti opiskelevat työskentelevät ainakin satunnaisesti opintojen aikana.

Osa-aikaisen opiskelun tukemisen mahdollistamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aikuiskoulutustukijärjestelmässä otetaan käyttöön soviteltu aikuiskoulutustuki. Soviteltua tukea voi saada osa-aikaisesti opiskeleva ansiotuloa saava henkilö, jolloin pienet, joissakin tapauksissa ennakoimattomat ansiotulot eivät johda koko aikuiskoulutustuen menettämiseen. Valiokunta pitää osa-aikaisen opiskelun tukemista erittäin hyvänä uudistuksena paitsi opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseksi myös osaamisen kehittämisen kannalta. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistäminen tehostaa ammatillisen osaamisen kehittymistä.

Osa-aikaisesti opiskeleva henkilö saa täyden aikuiskoulutustuen, mikäli opiskelun aikaiset tulot eivät kuukaudessa ylitä 127 euron suojaosaa. Jos tulot ylittävät säädetyn suojaosan, tuki sovitellaan siten, että ansiotulot pienentävät myönnettävää aikuiskoulutustukea asteittain. Valiokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua soviteltua aikuiskoulutustukea tarpeellisena ja opiskeluun kannustavana, mutta toteaa, että soviteltua aikuiskoulutustukea koskevat säännökset ovat jokseenkin vaikeaselkoisia. Lisäksi valiokunta katsoo, että ehdotettu suojaosa on suhteellisen alhainen, mikä vaikeuttaa käytännössä osa-aikaista työskentelyä yhtäaikaisesti opiskelun kanssa.

Valiokunta on tehnyt lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin 4 kohtaan ja 12 a §:n 1 momenttiin tekniset muutokset, jotka selkeyttävät lain tulkintaa ja soviteltua aikuiskoulutustukea koskevia säännöksiä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että aikuiskoulutustukijärjestelmästä tiedotetaan aktiivisesti. Etenkin osa-aikaiseen opiskeluun myönnettävästä sovitellusta aikuiskoulutustuesta tiedottaminen on tarpeen, jotta opiskelun aikana saatavien ansiotulojen vaikutus tuen suuruuteen on opiskelijan tiedossa jo etukäteen.

Pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien oikeus aikuiskoulutustukeen

Valiokunta kiinnittää huomiota ansiotyössä olevien pysyvästi sokeiden ja liikuntavammaisten mahdollisuuksiin saada aikuiskoulutustukea omaehtoiseen opiskeluun. Pysyvästi sokeille ja liikuntavammaisille myönnetään kansaneläkelain säännösten perusteella vammaisuuden perusteella pysyvä työkyvyttömyyseläke, jota voidaan verrata vammaistukeen. Kyseistä eläkettä käsitellään useissa tilanteissa eri tavalla kuin tavanomaista työkyvyttömyyseläkettä. Valiokunta katsoo, että mainittua eläkettä saavien palkansaajien tulee olla aikuiskoulutustuen myöntämisen suhteen yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien ja vammaistukea saavien palkansaajien kanssa, ja pitää tärkeänä, että heidän mahdollisuutensa saada tukea selvitetään.

Aikuiskoulutustuki määräaikaisissa työsuhteissa

Aikuiskoulutustukea voidaan maksaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevalle henkilölle. Tuen saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että palvelussuhde on voimassa koko tukikauden ajan, josta johtuen tuen maksamista ei voida jatkaa määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen. Niissä tapauksissa, joissa työsuhde irtisanotaan henkilöstä riippumattomista syistä, aikuiskoulutustukea ei lakkauteta.

Määräaikaisten työsuhteiden välisinä aikoina henkilöt ovat usein työttöminä työnhakijoina, jolloin heillä on oikeus työttömän työnhakijan omaehtoiseen koulutustukeen. Valiokunta katsoo, että useita lyhyitä määräaikaisia työsuhteita tekevien henkilöiden erityisesti pitkäkestoisten opintojen suunnittelu ja toteuttaminen on vaikeaa, koska koulutuksen tuki on riippuvainen henkilön työmarkkina-asemasta. Työsuhteessa olevalle henkilölle tukea voidaan maksaa aikuiskoulutustukilain mukaan ja työttömälle työnhakijalle työttömien työnhakijoiden koulutuksen etuusjärjestelmien perusteella. Valiokunta huomauttaa, että määräaikaista ja muutoin epätyypillistä työtä tekevät henkilöt ovat usein puutteellisen koulutuksen varassa työmarkkinoilla, jolloin erityisesti tämän ryhmän mahdollisuuksia kouluttautumiseen tulisi pystyä tehokkaasti tukemaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevien ammatillisen koulutuksen tukea kehitetään siten, että usein tapahtuva siirtyminen työmarkkinoilta työttömäksi työnhakijaksi ja päinvastoin ei tarpeettomasti vaikeuta ammatillisen osaamisen kehittämistä.