Yleisperustelut
         
         Yleistä
         
         Hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa kansallisesti
            vuokratyödirektiivin edellyttämät vähimmäisvaatimukset.
            Direktiivin keskeinen tavoite on huolehtia vuokratyöntekijöiden
            suojelusta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Lisäksi direktiivissä tunnustetaan
            vuokrausyritysten asema ja vapautetaan markkinat vuokratyön
            kielloista ja rajoituksista. 
         
         
         Vuokratyöntekijöihin sovelletaan Suomessa yleisesti
            sovellettavaa työlainsäädäntöä,
            joka täyttää jo nykyisellään
            valtaosin vuokratyödirektiivin asettamat vaatimukset. Siten
            direktiivin täytäntöönpano edellyttää vain
            joitakin lisäyksiä työsopimuslakiin.
            Lisäksi lähetetyistä työntekijöistä annettua
            lakia muutetaan vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisen
            kohtelun edistämiseksi. Hallituksen esityksen perusteluista
            ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella
            valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
            huomautuksin ja muutosehdotuksin.
         
         
         Yhdenvertainen kohtelu
         
         Direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan vuokratyöntekijän
            keskeisten työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä suoritettavan
            toimeksiannon ajan vähintään samanlaiset,
            joita häneen noudatettaisiin, jos kyseinen yritys olisi
            palkannut hänet suoraan hoitamaan samaa tehtävää.
            Jäsenvaltiot voivat kuitenkin 5 artiklan 3 kohdan mukaan
            poiketa 1 kohdassa tarkoitetusta periaatteesta turvaamalla yhdenvertainen
            kohtelu työmarkkinaosapuolten välisin työehtosopimuksin. Suomi
            käyttää poikkeamismahdollisuutta, minkä vuoksi
            käyttäjäyrityksen velvollisuutta vuokratyöntekijän
            yhdenvertaisesta kohtelusta ei ehdoteta kirjattavaksi lakiin. Suomessa
            vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu turvataan
            ja työsuhteen ehdot määräytyvät
            ensisijaisesti vuokrausalaa koskevan työehtosopimuksen
            ja toissijaisesti käyttäjäyritystä sitovan
            työehtosopimuksen mukaan.
         
         
         Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi esityksessä ehdotetaan
            lisättäväksi työsopimuslain
            2 luvun 9 §:ään säännös
            vuokratyöntekijöiden työehtojen määräytymisestä niissä tilanteissa,
            jolloin ei ole löydettävissä joko työvoiman vuokrausyritystä tai
            käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta.
            Vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa
            ja vuosilomia koskevien ehtojen on näissä tapauksissa
            oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien
            ja siellä sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen
            mukaiset. Lähetettyjä työntekijöitä koskevaa
            lakia muutetaan siten, että työsopimuslain säännöstä sovelletaan
            myös lähetettyihin vuokratyötekijöihin.
         
         
         Valiokunta katsoo, että ehdotetuilla muutoksilla pystytään
            riittävästi turvaamaan vuokratyöntekijöiden
            yhdenvertainen kohtelu. Valiokunta kiinnittää kuitenkin
            huomiota vuokratyöntekijöiden heikkoon työsuhdeturvaan.
            Vuokratyöntekijät ovat Suomessa käytännössä aina määräaikaisia,
            koska vuokratyöntekijän työsuhde sidotaan
            usein käyttäjäyrityksen tilauksen kestoon.
            Valiokunta pitää tärkeänä,
            että vuokratyöhön liittyvien kysymysten
            selvittämistä jatketaan työ- ja elinkeinoministeriön
            ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä poikkihallinnollisessa
            työelämän selvitys- ja kehityshankkeessa. Valiokunta
            katsoo, että vuokratyöntekijöiden määräaikaisten
            työsopimusten perusteet tulee selvittää. 
         
         
         Vuokratyöntekijän aseman parantaminen
         
         Vuokratyödirektiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaan käyttäjäyrityksen
            on tiedotettava vuokratyöntekijöille käyttäjäyrityksessä olevista
            vapaista työpaikoista samoin kuin käyttäjäyrityksen
            omille työntekijöille. Tavoitteena on, että vuokratyöntekijöillä olisi
            samat mahdollisuudet kuin muillakin yrityksessä työskentelevillä saada
            käyttäjäyrityksestä vakituinen
            työpaikka. Työnantajan tiedottamisvelvollisuus
            ehdotetaan esityksessä lisättäväksi
            työsopimuslain 2 luvun 6 §:ään.
         
         
         Valiokunta pitää esitettyä muutosta
            hyvänä ja korostaa, että vuokratyöntekijöiden
            käyttäjäyritykseen työllistymisen
            edistämiseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.
            On huolehdittava siitä, että vuokratyöntekijöiden
            työllistymistä ei tarpeettomasti vaikeuteta esimerkiksi kilpailunrajoitussäännöksillä
            tai
            yritysten välisillä rekrytointipalkkioilla. Valiokunta
            pitää tärkeänä, että vuokratyöntekijöiden
            työllistymismahdollisuuksia käyttäjäyrityksiin
            seurataan.
         
         
         Vuokratyödirektiivin mukaan vuokratyöntekijöillä tulee
            olla mahdollisuus hyödyntää käyttäjäyrityksen
            palveluja ja yhteisiä järjestelyjä samoin
            ehdoin kuin suoraan käyttäjäyrityksen palveluksessa
            olevilla työntekijöillä, jollei erilainen
            kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä. Velvollisuutta
            koskeva säännös esitetään lisättäväksi
            työsopimuslakiin. Valiokunta pitää lisäystä hyvänä ja
            katsoo, että se edistää vuokratyöntekijöiden
            sitoutumista käyttäjäyritykseen ja syventää ja
            parantaa henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä. 
         
         
         Lopuksi
         
         Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteltavana
            hallituksen esitys, joka koskee laivaväen asuintiloja ja
            ruokahuoltoa. Valiokunta huomauttaa, että samassa yhteydessä on
            vielä tarpeen selvittää direktiivin mahdolliset
            vaikutukset merityösopimuslakiin.
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         1. Laki työsopimuslain 2 luvun 6 ja 9 §:n muuttamisesta
         
         9 §. Vuokrattujen työntekijöiden
            työsuhteissa sovellettavat vähimmäistyöehdot.
         
         
         Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttia poistettavaksi
            ja sitä vastaavan säännöksen
            siirtämistä uuteen 9 a §:ään.
            Koska vuokratyöntekijän oikeudessa käyttää käyttäjäyrityksen
            palveluja ja järjestelyjä ei ole kysymys työsuhteen
            vähimmäisehdoista, työelämä-
            ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että  selkeyden vuoksi direktiivin
            6 artiklan 4 kohdan toteuttamisesta on parempi säätää omassa
            pykälässä. 
         
         
         9 a §. Vuokratun   työntekijän
            oikeus käyttäjäyrityksen  palveluihin  ja
            järjestelyihin. 
         
         
         Pykälän tarkoituksena on toteuttaa vuokratyödirektiivin
            6 artiklan 4 kohta, jonka mukaan vuokratyöntekijät
            voivat hyödyntää käyttäjäyrityksen palveluja
            ja järjestelyjä samoin ehdoin kuin suoraan käyttäjäyrityksen
            palveluksessa olevat työntekijät, jollei erilainen
            kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä.
         
         
         Pykälässä ei säädetä vuokratyöntekijän
            työsuhde-eduista, vaan hänen oikeudestaan käyttää käyttäjäyrityksen
            ruokalapalveluita, kuljetusjärjestelyjä ja näihin
            rinnastettavia muita palveluita tai yhteisiä järjestelyjä.
            Toisaalta pykälässä säädetään
            käyttäjäyrityksen velvollisuudesta mahdollistaa
            olemassa olevien palveluiden käyttö vuokratyöntekijälle
            samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen
            omille työntekijöille. Käyttäjäyritys
            ei siten saa asettaa palvelujen käytölle erilaisia
            edellytyksiä sen mukaan, käyttääkö palveluita
            tai järjestelyitä oma työntekijä vai
            vuokratyöntekijä.
         
         
         Vaatimus palvelun tarjoamisesta samoin ehdoin ei kuitenkaan
            estä sitä, että käyttäjäyritys osana
            palkkaa tukee taloudellisesti esimerkiksi vain omien työntekijöidensä työpaikkaruokailua.
            Koska käyttäjäyritys ei maksa vuokratyöntekijälle
            palkkaa, sillä ei myöskään ole
            velvollisuutta palkkaan verrattavin tavoin tukea taloudellisesti
            palvelujen ja järjestelyjen käyttöä.
         
         
         Käyttäjäyritys voi kieltäytyä tarjoamasta vuokratyöntekijälle
            palveluja tai yhteisiä järjestelyjä vain
            silloin, kun erilainen kohtelu on perusteltua objektiivisista syistä.
            Yksinomaan taloudelliset syyt eivät ole säännöksessä tarkoitettuja
            perusteltuja syitä. Palvelujen saatavuuskriteerien tulee
            olla yhdenmukaiset sekä omille työntekijöille
            että vuokratyöntekijöille. Se, milloin
            erilaiselle kohtelulle on riittävät perusteet, on
            ratkaistava tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa
            palvelun ja järjestelyn laatu.
         
         
         2. Laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain
            muuttamisesta
         
         
         2 a §. Vuokrattuja työntekijöitä koskevat
            säännökset. 
         
         
         Lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan
            kaikissa lähettämistilanteissa eli alihankinnoissa,
            yritysten sisäisissä siirroissa ja vuokratyössä lain
            2 §:n 2 momentin mukaista edullisemmuussääntöä,
            mikä tarkoittaa sitä, että momentissa
            lueteltuja Suomen lainsäädännön
            mukaisia säännöksiä sovelletaan
            lähetettyihin työntekijöihin ainoastaan,
            jos ne ovat edullisempia kuin työsopimukseen mahdollisesti
            muutoin sovellettavat vieraan valtion säännökset. Edullisemmuussääntö  koskee
            voimassa olevan  lain 2 §:n 3 momentin mukaan
            myös työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetun
            työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta
            koskevia määräyksiä. Niitä on
            sovellettava kaikissa lähettämistilanteissa työntekijöihin,
            jos ehdot ovat edullisemmat kuin muutoin sovellettavaksi tuleva
            laki. 
         
         
         Ehdotetun uuden 2 a §:n 2 momentin mukaan lähetettyjen
            vuokratyöntekijöiden työsuhteessa sovelletaan
            työsopimuslain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetun
            työsopimuksen määräyksiä taikka
            mainitussa pykälässä tarkoitettua muuta
            sopimusta tai käytäntöä vuosilomasta,
            työajasta ja työturvallisuudesta. Momentissa ei
            ole viittausta lain 2 §:n 2 momentin edullisemmuussääntöön.
            Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus kuitenkin on, että edullisemmuussääntöä
            sovelletaan
            myös 2 a §:n 2 momentin säännökseen. Tämän
            vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 2
            momenttiin lisätään viittaus edullisemmuussäännökseen
            vastaavalla tavalla kuin lain 2 §:n 3 momentissa on.