Perustelut

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Korean väliset puitesopimusneuvottelut aloitettiin vuonna 2008. Puitesopimuksen tavoitteena on edistää poliittista dialogia sekä kehittää taloudellisia suhteita sopimusosapuolten välillä. Yhteistyö perustuu yhteisille periaatteille, joita ovat muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Puitesopimus sisältää määräykset poliittisesta dialogista, yhteistyöstä alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöstä talouden, kestävän kehityksen, koulutuksen ja kulttuurin sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla.

Osapuolten välillä on käyty neljä neuvottelukierrosta, joiden tuloksena puitesopimuksen kaikista luvuista on saavutettu yksimielisyys. Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n ja Etelä-Korean välillä 23.5.2009 pidettävässä huippukokouksessa on tarkoitus antaa puitesopimuksesta julkilausuma, jossa todettaisiin neuvotteluiden edenneen päätökseen. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ole asiantuntijakuulemisen mukaan saavutettu yksimielisyyttä vielä eräistä keskeisistä kysymyksistä, jotka koskevat yhtäältä tilannetta, joissa toinen sopimusosapuoli on syyllistynyt sopimusrikkomukseen ja toisaalta sopimusrikkomuksen vaikutusta puitesopimuksen sekä sopimusosapuolten välillä samanaikaisesti neuvoteltavan vapaakauppasopimuksen soveltamiseen. Neuvottelut vapaakauppasopimuksesta ovat kesken (U 20/2008 vp). Ulkoasiainvaliokunta ei ota tässä lausunnossa kantaa vapaakauppasopimukseen liittyviin kysymyksiin.

Komissio on käydyissä neuvotteluissa edellyttänyt EU:n jäsenvaltioiden hyväksymän neuvotteluvaltuutuksen mukaisesti, että sopimuspuolilla on oikeus ryhtyä asianmukaisiin toimiin sopimusrikkomustapauksissa sekä että puitesopimusta ja vapaakauppasopimusta olisi käsiteltävä yhtenäisenä institutionaalisena kehyksenä.

Viitaten saamaansa selvitykseen ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston asiassa esittämää kantaa (E 10/2008 vp, jatkokirjelmä 1. UM 18.5.2009). Ulkoasiainvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että sekä puitesopimuksessa että vapaakauppasopimuksessa on viittaus näiden sopimusten muodostamaan yhteyteen. Valtioneuvoston tavoin ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Korean välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita vahvistetaan. Tämän vuoksi puitesopimusta koskevissa neuvotteluissa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä kompromissiin siten, että Etelä-Korean neuvotteluissa esille nostamat huolet sopimusrikkomustapauksissa tulevat kohtuudella huomioiduiksi. Ulkoasiainvaliokunta painottaa kuitenkin, että Euroopan yhteisöllä ja sen jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus ryhtyä asianmukaisiin ja riittäviin toimiin silloin, jos Etelä-Korea rikkoo puitesopimuksen olennaisia määräyksiä. Valiokunta korostaa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä mukaan lukien kansainvälisten järjestöjen, kuten ILO:n, työoikeuksia koskevat sopimukset.

Lopuksi valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota asian valmistelussa ilmenneisiin puutteellisuuksiin. Valiokunta huomauttaa, että valtioneuvoston on toimitettava eduskunnalle sen toimialaan kuuluvat kysymykset käsiteltäviksi siten, että eduskunnalla on kohtuullinen aika asian valiokuntakäsittelyyn ja kannanmuodostukseen. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että eduskunnalle toimitettavien muistioiden on oltava kirjoitusasultaan sellaisia, että niiden asiasisältö ja niissä esitetty valtioneuvoston kanta on ymmärrettävästi ilmaistu. Valiokunta edellyttää, että sille toimitetaan asiasta perustuslain 96 §:n mukainen U-kirjelmä ensi tilassa.