Yleisperustelut
         
         Vientivalvonnan tavoitteena on estää joukkotuhoaseiden
            leviäminen kansainvälisten sopimusten ja monenvälisen
            vientivalvontayhteistyön avulla. Ulkoasiainvaliokunnan
            saaman selvityksen mukaan vientivalvonnan merkitys on kasvamassa.
            Vientivalvonta on tärkeä osa ulkopolitiikkaa.
            Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta liittyy myös
            terrorismin torjuntaan, mikä on kasvattanut kaksikäyttötuotteiden
            viennin valvontatarvetta. Kaksikäyttötuotteet
            ovat tyypillisesti sellaisia tuotteita, joita voidaan käyttää sekä sotilas-
            että siviilitarkoituksiin ja jotka liittyvät yleensä joukkotuhoaseiden,
            ohjusjärjestelmien tai tavanomaisten aseiden valmistukseen
            tai käyttöön.
         
         
         Ulkoasianvaliokunta pitää tärkeänä,
            että Suomi on aktiivisesti mukana kehittämässä vientivalvontaan
            tarkoitettua säädäntöä ja
            toimenpiteitä niin, että strategisten tuotteiden
            viennin valvonta on käytännössä tehokasta. 
         
         
         Valvontaa vahvistettiin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston
            päätöslauselmalla 1540 (2004). Sen mukaan
            kaikkien valtioiden on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä kansallisen
            valvonnan käyttöönottamiseksi ydinaseiden,
            kemiallisten tai biologisten aseiden sekä niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen
            estämiseksi mukaan lukien kauttakulku ja välitys.
            Hallituksen esitys perustuu EU:n neuvoston uudistettuun asetukseen
            ((EY) N:o 428/2009) kaksikäyttötuotteiden
            vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua
            koskevan yhteisön valvontajärjestelmän
            perustamisesta. Asetus mahdollistaa sen liitteessä I lueteltujen
            kaksikäyttötuotteiden välityspalvelujen
            ja kauttakulun valvonnan niissä tapauksissa, joissa toimivaltaiset
            viranomaiset ovat ilmoittaneet välittäjälle
            tai kauttakuljettajalle, tai jos välittäjä tai kauttakuljettaja
            ovat muuten tietoisia, että välityspalvelujen
            tarjoaminen tai kauttakuljetus saattaa johtaa joukkotuhoaseiden
            tuotantoon tai toimituksiin kolmannessa maassa. 
         
         
         Valiokunta pitää tärkeänä muuttaa
            vientivalvontalakia siten, että se kattaa kaksikäyttötuotteiden
            viennin ohella myös niiden välityksen ja kauttakuljetuksen,
            jotta kaikki joukkotuhoaseiden kehittämiseen tai käyttöön
            liittyvä toiminta Suomen kautta tai Suomen kansalaisten
            välityksellä voitaisiin lainsäädäntöteitse
            estää. Kauttakuljetusta ja välitystä on
            hallituksen esityksen mukaan tarkoitus valvoa tapauskohtaisesti
            ja vain tarvittaessa esimerkiksi tiedustelulähteistä saadun
            tiedon perusteella.
         
         
         Lakiehdotus ja asetusluonnos
         
         Hallituksen esityksessä ei esitetä muutettavaksi kaksikäyttötuotteiden
            vientivalvonnasta annetun lain asetuksenantovaltuutta koskevaa 10 §:n 1
            momenttia, jonka nojalla hallituksen esityksen liitteenä oleva
            asetusluonnos annettaisiin. Ennen nykyisen perustuslain voimaantuloa
            lakeihin otetut yleisluontoiset valtuutukset antaa tarkempia säännöksiä lain
            täytäntöönpanosta asetuksella
            eivät täytä nykyisiä valtuuden
            tarkkarajaisuudelle ja täsmällisyydelle asetettavia
            vaatimuksia. Ulkoasiainministeriöstä saamansa
            lisäselvityksen perusteella ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,
            että lakiehdotusta täydennetään,
            jotta ehdotuksen asetuksenantovaltuuksien täsmällisyysvaatimus
            täyttyy. 
         
         
         Perustuslakivaliokunnan mukaan täytäntöönpanosäännösten
            antamiseen oikeuttavaa valtuutusta on tulkittava supistavasti (PeVL
               7/2005 vp) ja valtuuden nojalla voidaan antaa
            välttämättömiä viranomaistoimintaa
            ohjaavia säännöksiä. Lailla
            on säädettävä yksilön
            oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista,
            jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Valiokunta
            esittää sen vuoksi, että tietyistä seikoista,
            jotka oli sisällytetty aikaisempaan valtioneuvoston asetukseen
            (924/2000) ja hallituksen esityksen
            liitteenä olleeseen asetusluonnokseen, säädetään
            lain tasolla. Valiokunta ehdottaa, että valtioneuvoston
            asetus (924/2000) kumotaan ja lain tultua
            voimaan laaditaan valiokunnan mietinnön ja lain 6 §:n
            perusteella uusi valtioneuvoston asetus. Asetuksen sisältö vastaisi
            hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen
            8 §:n tekstiä.
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
          Edellä olevan johdosta valiokunta ehdottaa seuraavia
            yksityiskohtaisia muutoksia.
         
         
         1 §. Soveltamisala. 
         
          Lisätään soveltamisalaan viittaus
            neuvoston yhteiseen toimintaan (2000/401/YUTP).
            Viittauksen lisääminen neuvoston yhteiseen toimintaan
            on tarpeen, koska jäljempänä lakiehdotuksen
            3 §:n 1 momentissa säädetään
            luvanvaraisuudesta neuvoston asetuksen, neuvoston yhteisen toiminnan
            ja tämän lain nojalla.
         
         
         3 §. Luvanvaraisuus. 
         
         Lisätään pykälän
            1 momenttiin viittaus neuvoston yhteiseen toimintaan. Samassa 1
            momentissa luetellaan neuvoston asetukseen perustuvat eri lupalajit,
            jotka oli aiemmin kirjattu valtioneuvoston asetukseen (924/2000).
            Euroopan unioni myöntää yleisluvan ja
            ulkoasiainministeriö yksittäis-, koonti- tai yleisluvan.
         
         
         3 a §. Euroopan unionin yleislupa. (Uusi) 
         
          Aiemmin valtioneuvoston asetuksessa (924/2000) säädetty
            ilmoitusvelvollisuus ehdotetaan lisättäväksi
            lakiin. Neuvoston asetuksen liitteessä II säädetään,
            että unionin yleistä vientilupaa (EU001) käyttävien
            viejien on ilmoitettava unionin yleisen vientiluvan käyttämisestä viimeistään
            30 päivän kuluttua ensimmäisestä vientitoimituksesta
            ja että jäsenvaltioiden on määriteltävä unionin
            yleisen vientiluvan käyttöön liittyvät
            ilmoitusvaatimukset. 
         
         
         3 b § Luvan säilyttäminen. (Uusi) 
         
          Neuvoston asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa ja 22 artiklan 8 kohdassa
            säädetään, että kaksikäyttötuotteiden viejien,
            välittäjien ja siirtäjien on säilytettävä neuvoston
            asetuksen 20 artiklassa tarkoitetut rekisterit ja luettelot ja kaupalliset
            asiakirjat vähintään kolmen vuoden ajan
            sen kalenterivuoden päättymisestä, jona
            vienti tai siirto tapahtui tai jona välityspalvelut suoritettiin.
            Suomen kansallisessa lainsäädännössä on
            tärkeä säätää luvanhaltijaan
            kohdistuvasta luvan säilyttämisvelvollisuudesta
            esim. tullin valvontatehtävän hoitamiseksi. Luvan
            säilytysajaksi ehdotetaan viittä vuotta luvan
            voimassaoloajan päättymisestä valtioneuvoston
            asetuksen (924/2000) tavoin. 
         
         
         4 b §. Ennakkotieto. (Uusi) 
         
          Pykälään on siirretty aiemmin valtioneuvoston
            asetuksen (924/2000) 3 §:n
            2 momentissa säädetty oikeus selvittää etukäteen
            luvan myöntämisen edellytykset. Viejän,
            välittäjän, kauttakuljettajan tai siirtäjän
            oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hänellä on
            mahdollisuus pyytää ja saada viranomaiselta ennakkotieto,
            joka sitoo lupaviranomaista, mikäli olosuhteissa ei tapahdu
            merkittävää muutosta ennen mahdollisen
            varsinaisen lupahakemuksen jättämistä.
            Tällainen merkittävä muutos voi olla
            esimerkiksi muutos pakotteissa, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisissa näkökohdissa
            tai kiertämisvaraa koskevassa arviossa. Ennakkotiedon antamiseen
            ehdotetaan sovellettavaksi neuvoston asetuksen 12 artiklassa säädettyjä lupaharkintakriteereitä.
            
         
         
         6 §. Vientivalvontaneuvottelukunta. (Uusi)
         
          Lisätään lakiehdotukseen voimassaolevan
            lain 6 § siten muutettuna, että sanan asetus eteen
            lisätään sana "valtioneuvoston". 
         
         
         Lisätään lakiehdotukseen ehdotus
            voimassaolevan lain 10 §:n (Tarkemmat säännökset
            ja määräykset) ja kaksikäyttötuotteiden
            vientivalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (924/2000)
            kumoamisesta. Voimassa olevan lain 10 § sisältää asetuksenantovaltuuden,
            jota ehdotetaan kokonaisuudessaan kumottavaksi, koska valtuutussäännös
            ei muotoilultaan vastaa perustuslain tulkintakäytännön
            vaatimuksia. Koska ilmeistä tarvetta ei ole myöskään
            asetuksentasoiseen sääntelyyn muuta kuin vientivalvontaneuvottelukunnan
            osalta, lakiin ehdotetaan jätettäväksi
            vain lain 6 §:n sisältämä valtuutussäännös edellä esitetyllä tavalla
            muutettuna, jonka nojalla annettaisiin uusi valtioneuvoston asetus
            vientivalvontaneuvottelukunnasta. Lain voimaantullessa voimassa
            olevan lain 6 ja 10 §:n nojalla annettu valtioneuvoston
            asetus kumottaisiin kokonaisuudessaan.
         
         
         Valiokunnan muutosehdotuksista johtuen myös lakiehdotuksen
            johtolausetta on muutettava.