Perustelut
         
         Yleistä
         
         Käsiteltävänä olevan assosiaatiosopimuksen päätavoitteena
            on vahvistaa ja lujittaa osapuolten välisiä suhteita.
            Assosiaatiosopimus on malli, jota EU on käyttänyt
            viime vuosina kumppaniensa kanssa. Sopimus koostuu kolmesta osasta:
            1) poliittisesta vuoropuhelusta, 2) yhteistyöstä ja
            3) vapaakaupasta. Tavoitteena on, että sopimuskumppanit
            saadaan vapaakaupan piiriin sekä samalla sidottua yhteisiin
            arvoihin. Sopimuksen avulla pyritään edistämään
            siten myös demokratian ja ihmisoikeuksien, kestävän
            kehityksen, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen
            kunnioittamista. Yhteistyötä koskevan osion päätavoitteena
            on vahvistaa turvallisuutta, sosiaalista koheesiota sekä taloudellista
            kasvua. Kauppaa koskevaan osioon sisältyy velvoitteita
            muun muassa tullien ja kaupan teknisten esteiden poistamisesta,
            palveluiden kaupan sekä investointien markkinoillepääsystä,
            teollis- ja tekijänoikeuksista, pääsystä julkisia
            hankintoja koskeviin kilpailuihin sekä työvoimaa
            ja ympäristöä koskevien normien täytäntöönpanosta. 
         
         
         Sopimus allekirjoitettiin 29.6.2012. Kaikki Keski-Amerikan maat
            ja osa EU:n jäsenvaltioista ovat jo ratifioineet sopimuksen.
            Sopimuksen kauppaosioita on ryhdytty soveltamaan väliaikaisesti
            jo vuoden 2013 aikana.
         
         
         Alueen maiden tilanne
         
         Keski-Amerikka (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras,
            Nicaragua ja Panama) on paljolti säästynyt finanssikriisin
            jälkeisiltä talousongelmilta. Alueen kasvu on
            viime vuosina ollut keskimäärin 3—4 %.
            Toisaalta huumekauppaan liittyvän väkivallan kasvu
            ja järjestäytyneen rikollisuuden vallan kasvu
            sekä laiton siirtolaisuus ovat vaikuttaneet kielteisesti
            alueen kehitykseen viime vuosikymmeninä. Köyhyys
            ja korruptio ovat alueen ongelmia.
         
         
         Alueen maista Guatemala, Honduras ja El Salvador ovat selvästi
            heikoimmassa asemassa ja kärsivät eniten huumekauppaan
            liittyvän väkivallan vaikutuksista. Nicaragua
            on Latinalaisen Amerikan maista toiseksi köyhin Haitin
            jälkeen, mutta sillä ei ole pohjoisen kolmion
            maihin verrattavaa väkivaltaongelmaa. Poliittisesti ja
            taloudellisesti vakaimmat maat ovat Costa Rica ja Panama, joista
            erityisesti Panamasta on kehittymässä koko Latinalaisen
            Amerikan yhteyksien solmukohta ja vahva liiketoiminnan keskus.
         
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopimuksella on suuri
            vaikutus Euroopan unionin ja Keski-Amerikan kauppavaihdolle, koska
            se vapauttaa kauppaa, palveluita, investointeja sekä julkisia
            hankintoja. Sopimus tarjoaa taloudellisen yhteistyön ja
            kaupan osalta myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille
            entistä vakaammat ja paremmin ennakoitavissa olevat markkinat
            sekä paremmat yhteistyö- ja vientimahdollisuudet Keski-Amerikassa. 
         
         
         Sopimuksen keskeisiin periaatteisiin sisältyy kestävän
            talouden ja ympäristönormien kunnioittaminen ja
            edistäminen. Sopijaosapuolet sitoutuvat demokratian ja
            ihmisoikeuksien edistämiseen ja joukkotuhoaseiden leviämisen
            estämiseen. Sopimus sisältää myös
            työoikeuksia ja työelämän standardeja
            koskevia sitoumuksia. Sopimus sisältää lisäksi
            sitoumuksia yhteistyöstä terrorismin estämiseksi
            ja vuoropuhelua kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä,
            joihin kuuluvat muun muassa laiton muuttoliike, pakolaisvirrat,
            ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa. Sopimuksella voidaan valiokunnan
            saaman selvityksen mukaan arvioida olevan lisäksi myönteistä merkitystä hyvän
            hallinnon — mukaan lukien verotusjärjestelmän,
            demokratian ja kansalaisyhteiskunnan — vahvistamiselle
            Keski-Amerikassa. 
         
         
         Valiokunta pitää tärkeänä poliittisen
            vuoropuhelun määrätietoista toteuttamista
            ja sopimuksen eri lausekkeiden toimeenpanon käytännön
            seurantaa. Sopimuksessa on yksipuolista keskeyttämistä koskeva
            lauseke, jota voidaan soveltaa silloin, kun jotain sopimuksen tärkeää osaa
            ei noudateta. Tällaisia ovat esimerkiksi demokratian ja
            ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Valiokunta toteaa tässä yhteydessä yleisemminkin,
            että eri lausekkeiden — kuten ihmisoikeuksien
            kunnioittaminen, terrorismin torjuminen ja joukkotuhoaseiden leviämisen
            estäminen — kirjaaminen kaikkiin unionin sopimuksiin
            vaatii johdonmukaista seurantaa, jotta unionin politiikan uskottavuus
            säilyy.
         
         
         Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
            saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen
            hyväksymistä muuttamattomana.