Perustelut

Valtiovarainvaliokunta viittaa aiempaan lausuntoonsa valtioneuvoston selvityksestä E 131/2004 vp, jolle nyt käsiteltävänä oleva selvitys on jatkoa. Lausunnossaan valiokunta tarkasteli pohjoista ulottuvuutta sekä sisällön että rahoituksen osalta.

Tämänkertainen selvitys ei varsinaisesti sisällä mitään uusia linjauksia aiempaan selvitykseen nähden. Valtiovarainvaliokunta tukee valtioneuvoston esittämiä, pienehköjä tarkennusehdotuksia komission pohjoisen ulottuvuuden muistiossa esittämiin peruslähtökohtiin. Ensimmäinen tarkennusehdotus lähtee siitä, että pohjoisen ulottuvuuden määritelmät tulee säilyttää riittävän väljinä. Toiseksi on haluttu korostaa alueellisten järjestöjen keskeistä roolia pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä. Kolmanneksi valtioneuvoston selvityksessä on korostettu maakunta- ja paikallistason, yrityssektorin sekä kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia pohjoisen ulottuvuuden toimeenpanossa.

Euroopan parlamentin väliaikainen valiokunta on saanut valmiiksi mietintönsä uusista rahoituskehyksistä vuosille 2007—2013. Tässä on korostettu Itämeri-strategian tärkeyttä pohjoisen ulottuvuuden sijasta. Valiokunta toteaa, että tämä on osittain ristiriidassa valtioneuvoston selvityksessä esitetyn, riittävään väljyyteen tähtäävän pohjoisen ulottuvuuden määritelmän kanssa. Valtiovarainvaliokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että pohjoisen ulottuvuuden tulee kattaa jatkossakin laaja alue Itämereltä Luoteis-Venäjälle ja arktisille alueille.

Venäjän kytkemistä valmisteluprosessiin ei valiokunnan mielestä voida liikaa korostaa. Tämä on myös paras tapa saada Venäjä sitoutumaan yhteisesti sovittuun politiikkaan. EU:n ja Venäjän yhteistyön tiivistyminen on omalta osaltaan edistämässä tämän tavoitteen toteutumista.

EU:n rahoitus pohjoiseen ulottuvuuteen tulisi ensisijaisesti Tacis-instrumentista ja tulevaisuudessa Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista (ENPI). Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaisesti valiokunta katsoo, että komission suunnitelmat Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin rahoitusallokaatioksi alueellisesti kaipaavat vielä huolellista lisätarkastelua. Ei ole täysin varmaa, että pääosa ENPIn varoista kohdistettaisiin nimenomaisesti EU:n lähialueille.

Valiokunnan aiemmassa lausunnossa viitattiin mahdollisuuteen, että yhdistetty naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti osoittautuisi jatkovalmistelussa liian vaikeaksi. Tällöin paras vaihtoehto lienee erillinen raja-alueyhteistyön rahoitusväline, joka kattaisi koko EU:n ulkorajan. Komission lähtökohtana on ollut, että rajat ylittävää yhteistyötä rahoitettaisiin sekä koheesio- että ulkosuhdepolitiikan rahoitusvälineestä. Saadun selvityksen mukaan EU:n puheenjohtajamaa on rahoituskehysneuvotteluissa kaavaillut rajat ylittävän yhteistyörahoituksen siirtämistä koheesio-otsakkeesta ulkosuhde-otsakkeeseen. Valtiovarainvaliokunta pitää mahdollisena, että tämä vaikeuttaisi merkittävästi Suomen asettamia tavoitteita.

Pohjoisen ulottuvuuden riittävä rahoitus on turvattava hyödyntäen unionin eri rahoituslähteitä. Rahoituskokonaisuuteen kuuluisivat myös kansainväliset rahoituslaitokset. Kaikki rahoitusmahdollisuudet ja -tavat tulisi tässä vaiheessa pitää avoinna pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden edistämisen näkökulmasta. Aiemman kantansa mukaisesti valiokunta katsoo, että EU-rahoituksessa ei tulisi sulkea pois myöskään pohjoisen ulottuvuuden omaa budjettilinjaa, ellei rahoituksesta muulta pohjalta saavuteta kestävää ratkaisua.