Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 23 päivänä kesäkuuta 2004 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission esityksistä koskien alueellisia valtiontukia ja rakennerahastojen käyttöä investointien osarahoituksena — Suomen kanta (E 58/2004 vp) valtiovarainvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostossa.
Hallinto- ja tarkastusjaostossa ovat olleet kuultavina
aluekehitysjohtaja Mårten Johansson, sisäasiainministeriö
neuvotteleva virkamies Auli Korhonen ja ylitarkastaja Kari Virtanen, kauppa- ja teollisuusministeriö
Komissio esitti kuluvan vuoden keväällä ensimmäisen keskusteluasiakirjan tulevista aluetuen suuntaviivoista. Kyseessä on samalla komission ensimmäinen esitys uudeksi aluetukea koskevaksi valtiontukisäännöksi. Sääntö koskee kansallisten viranomaisten (ml. kunnat, maakunnan liitot, paikallisviranomaiset) myöntämää tukea tukialueilla sijaitsevien yritysten investointihankkeiden toteuttamiseen. Tukialueet määritellään EY:n perustamissopimuksen artiklan 87 kohdan 3 alakohtien a tai c mukaisiksi alueiksi.
Uudessa toimintaympäristössä tuen suuntaviivoja koskeva uudistus johtaa siihen, että alueellisten tukialueiden väestöpeitto laskee nykyisestä 42,2 prosentista noin 20 prosenttiin. Tukikelpoisilla alueilla myönnettävien investointitukien enimmäistukiprosentit laskevat.
Muutokset koskisivat erityisesti em. artiklan c alakohdan mukaan määräytyvää aluetta. Tämän perusteella tukialueita olisivat jatkossa entiset a-alueet (NUTS II -tasolla määritelty suuralue Itä-Suomi) sekä ns. harvaan asutut alueet (suuralue Pohjois-Suomi). Tukialueita olisivat siten jatkossa Lappi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu.
Nykyisillä kehitysalue I- ja II -tukialueilla tuki-intensiteetit laskevat suurten ja keskisuurten yritysten tapauksessa lähinnä nykyisestä teoreettisesta maksimitasosta. Pienyritysten tuen enimmäismäärä pysyisi kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaan ennallaan tai jopa nousisi. Eniten pudotusta tapahtuu III-tukialueella, joka menettäisi kokonaisuudessaan mahdollisuuden myöntää alueellista investointitukea. Tämä on em. selvityksen mukaan kuitenkin korjattavissa osittain pk-asetuksen mukaisella, vastaavanlaisella investointituella.
Suomi esitti kantansa keskusteluasiakirjaan komissiolle kirjallisesti 16.7.2004. Kannanotossaan valtioneuvosto katsoo, että Suomen nykyiselle tavoite 1 -alueelle olisi myönnettävä c-alueen asema korotetuilla tuki-intensiteeteillä samalla tavalla kuin syrjäisille merentakaisille alueille (mm. Kanarian saaret ja Madeira). Myös saaristoalueille tulisi saada sama aluestatus. Suomi myös kannattaa komission ajatusta ottaa käyttöön ns. arktinen tuki. Samoin se katsoo, että kaikkia horisontaalisia valtiontukisääntöjä tulee ajantasaistaa palvelemaan myös uusia aluepolitiikan haasteita. Yleisissä linjauksissaan komission keskustelualoitteeseen Suomi muun muassa kannattaa kuljetustuen käyttömahdollisuutta harvaan asutuilla alueilla myös tulevalla ohjelmakaudella.
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että Suomen kanta komission keskusteluasiakirjaan on jouduttu laatimaan tilanteessa, jossa eduskunnalla ei ole ollut mahdollisuutta käsitellä sitä ennakkoon. Saadun selvityksen mukaan komission kilpailun pääosasto esittää ensimmäisen varsinaisen luonnostekstin tuleviksi aluetuen suuntaviivoiksi loppuvuodesta 2004. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunta pidetään keskeisesti mukana riittävän varhaisessa vaiheessa määritettäessä Suomen kantaa luonnostekstiin.
Käsittelyvaihe huomioon ottaen valiokunta ei tässä yhteydessä katso aiheelliseksi ottaa kantaa komission keväiseen keskusteluasiakirjaan, vaan viittaa sisällön osalta esimerkiksi hallituksen rahoituskehystiedonannosta ja komission kolmannesta koheesioraportista kuluvan vuoden maaliskuun lopussa antamaansa lausuntoon VaVL 13/2004 vp.
Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä todetuin huomautuksin.
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut
valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja