Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esityksen tavoitteista

Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita eri muutoksia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin sekä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin. Samalla, kun eri polttoaineiden ja sähkön valmisteveroja esitetään nostettavaksi noin 5,2 prosentilla nykyisestä, muutoksilla tuetaan uusiutuvaan energiaan perustuvia energiantuotantotapoja vuositasolla yhteensä noin 18 miljoonalla eurolla.

Esitys perustuu keskeisiltä osin kansallisessa ilmasto-ohjelmassa ja uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevassa ohjelmassa tehtyihin linjauksiin. Siinä on otettu huomioon myös hiljattain tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005. Esitys toteuttaa lisäksi hallitusohjelman tavoitetta siirtää verotuksen painopistettä ansiotulojen verotuksesta ympäristö- ja kulutusveroihin. Valiokunta pitää näitä esityksen lähtökohtia perusteltuina ja kannatettavina.

Valiokunta pitää lisäksi esityksen fiskaalisia tavoitteita merkittävinä. Ehdotetut veronkorotukset lisäisivät valtion valmisteverotuottoja vuositasolla yhteensä noin 126 miljoonaa euroa. Esityksen fiskaalista vaikutusta lisää myös valmisteveron alaisten tuotteiden arvonlisävero, jonka arvioidaan kasvavan lähes 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Valmisteveron korotukset

Ehdotettu veronkorotus kohdistuu kaikkiin esityksen sisältämien lakien alaisiin valmisteveroihin. Se on lisäksi kauttaaltaan samansuuruinen eli noin 5,2 prosenttia hinnanpyöristyksistä johtuvin hienoisin tarkkuuseroin.

Korotusesitykseen on suhtauduttu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kahtalaisesti: Joidenkin asiantuntijoiden mielestä veronkorotusten pitäisi olla suurempia ympäristöperusteisen ohjausvaikutuksen tehostamiseksi. Nyt ehdotettut veronkorotukset ovat heistä lähinnä inflaatiotarkistuksia, koska verotasoa ei ole nostettu vuoden 1998 jälkeen. Veronkorotuksia on toisaalta vastustettu sen vuoksi, että ne heikentävät teollisuuden kilpailukykyä esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan nähden, joissa teollisuuden käyttämää sähköä ei veroteta lainkaan. Korotuksia on pidetty erityisen raskaina ammattiliikenteelle, koska ne painottuvat valtaosin öljytuotteisiin. Lisäksi ajankohtaa on pidetty epäsuotuisana maailmantilanteen yleisen epävarmuuden ja sen luomien öljyn hinnannousupaineiden vuoksi. Asiantuntijakuulemisessa on viitattu mm. siihen, että jotkin Euroopan maat ovat luopuneet vastaavanlaisista veronkorotuksista juuri nyt.

Valiokunta pitää esitettyjä asiantuntijaarvioita perusteltuina ja sinänsä huomion arvoisina. Verotuksen painopistettä on kuitenkin perusteltua siirtää ympäristöverojen suuntaan tehtyjen kansallisten linjausten mukaisesti. Hallituksen esittämät korotukset ovat myös määrällisesti perusteltuja siihen nähden, ettei veroastetta ole tarkistettu sitten vuoden 1998. Valiokunta pitää esitettyjä veronkorotuksia näistä syistä ja niiden valtiontaloudellisen merkityksen vuoksi hyväksyttävinä. Lakialoitteessa LA 109/2002 vp esitettyihin suurempiin korotuksiin ei ole valiokunnan mielestä aihetta.

Sähköntuotannon verotukien laajennus

Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon tukia ehdotetaan laajennettavaksi monin tavoin. Niiden piiriin tulisi nykyisten lisäksi myös kierrätyspolttoaineilla, biokaasulla sekä kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotettu sähkö. Lisäksi metsähakkeella tuotetun sähkön tuki ehdotetaan nostettavaksi samalle tasolle kuin tuulisähkön tuki. Näillä ehdotuksilla pyritään saamaan säännökset ajan vaatimuksia vastaaviksi ja saattamaan uusia uusiutuvia tai lisäpäästöttömiä sähköntuotannon polttoaineita tuen piiriin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, samoin kuin lakialoitteessa LA 109/2002 vp on katsottu, ettei kierrätyspolttoaineita pitäisi sisällyttää sähköntuotannon tukien piiriin mm. jätehierarkiaan liittyvien prioriteettien tukemiseksi. Ensisijaista pitäisi olla siten jätteen synnyn ehkäisy, toissijaista jätteen kierrätys ja vasta viimeisellä sijalla jätteen käyttö energiana. Toisaalta asiantuntijakuulemisessa on katsottu, ettei pelkästään kierrätystä lisäämällä päästä esimerkiksi tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste tulisi nostaa nykyisestä noin 40 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä. Jotta tähän päästäisiin, yhdyskuntajätteen hyödyntämistä myös energiana on nostettava nykyisestä.

Valiokunta pitää sähkötukien laajentamista ehdotetuin tavoin kannatettavana. Kierrätyspolttoaineella tuotetulle sähkölle maksettaisiin tukea EU-säännösten edellyttämin tavoin vain jätteen biomassaosuuden perusteella. Valiokunta pitää tähän nähden ja edellä esitetyt tarkistetun kansallisen jätesuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen tuen laajentamista myös kierrätyspolttoaineisiin perusteltuna. EU-säännösten vuoksi mahdollisuutta myöskään ehdotettua suurempaan suhteelliseen tukeen ei ole.

Hallituksen esityksessä on ehdotettu poistettavaksi myös tuen määrän ja sähkön verotason välinen kytkentä. Verotason muutos ei vaikuttaisi siten jatkossa tuen määrään. Kytkentää ei ole pidetty esityksen perusteluiden mukaan tarkoituksenmukaisena eikä ongelmattomana yhteisön valtiontukisäännösten vuoksi. Valiokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna. Jatkossa tulisi kuitenkin seurata, miten se vaikuttaa eri tuotantomuotojen, kuten tuulivoiman ja kotimaisten polttoaineiden, kilpailukykyyn sekä lisärakentamiselle ja käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Turpeen verokohtelun muutos

Turpeen verottoman käytön alarajaa ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 15 000 megawattitunnista 25 000 megawattituntiin vuodessa. Lisäksi valmisteveroa maksettaisiin vain tämän määrän ylimenevältä osin. Esityksellä on tarkoitus tukea kotimaista energiantuotantoa ja lisätä turpeen kilpailukykyä mm. metsähakkeen rinnalla.

Hallituksen esityksessä on pyritty tasapainoiseen kokonaisuuteen, jossa laajennetaan uusiutuvien energialähteiden tukia, kevennetään yhdistetyn tuotannon verotusta ja haetaan tasapainoa puun ja turpeen käytön välillä. Valiokunta ei pidä tämän vuoksi perusteltuina niitä vaatimuksia, joiden mukaan turpeen verovapaa raja tulisi säilyttää nykyisellään.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty lisäksi, että turpeen verokohtelua tulisi tarkistaa myös jatkossa puun ja turpeen optimaalisen sekakäytön edistämiseksi. Esitetyn arvion mukaan tällaisen sekakäytön hiilidioksidipäästöt ovat jopa pienemmät kuin maakaasua käyttävän voimalaitoksen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös nämä näkökohdat tulevat esiin energiaverotuksen kehittämistyössä.

Yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa koskevat tarkennukset

Yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa koskevilla muutoksilla on tarkoitus selkiinnyttää olennaisella tavalla nykysäännöksiin liittyviä teknisluonteisia ongelmakohtia. Lisäksi yhdistetyn tuotannon kilpailukykyä on tarkoitus parantaa lieventämällä verotusta noin 10 prosentilla nykyisestä.

Ehdotettuja teknisiä muutoksia on pidetty valiokunnan asiantuntijakuulemisessa merkittävinä ja onnistuneina käytännön kannalta. Tukitason nostoa on pidetty myös yleisesti hyvänä, joskin eräissä lausunnoissa on katsottu, että tuki tulisi suunnata selvemmin uusiutuvaa energiaa käyttäville laitoksille. Valiokunta pitää tätäkin esitystä selvittämisen arvoisena jatkotyössä.

Valiokunta puoltaa hallituksen esitystä myös tältä osin ja esittää lisäksi säännöksiin eräitä sanonnallisia täsmennyksiä.

Ostolämpöön sisältyvien energiaverojen palautus

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautusjärjestelmää on tarkoitus jatkaa nykyisessä muodossa kuitenkin siten laajennettuna, että myös ostolämpöön sisältyvät energiaverot voitaisiin ottaa palautuslaskelmassa huomioon. Tätä on pidetty esityksen mukaan perusteltuna mm. siksi, että siten voitaisiin ottaa huomioon nykyistä tasapuolisemmin erilaiset energian tuotantojärjestelyt.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että ostolämmön palatusoikeus ulotettaisiin koskemaan myös kuluvan vuoden aikana jätettyjä palautushakemuksia. Valtiovarainministeriön mukaan ostolämmön takautuville palautuksille ei kuitenkaan ole komission valtiontukilupaa. Takautuva palautusoikeus merkitsisi siten ilmoittamatonta eli laitonta tukea, joka saattaisi johtaa laajamittaiseen takaisinperintään. Takautuva yksipuolinen tukitoimenpide voisi myös vaikeuttaa parhaillaan vireillä olevaa valtiontukiprosessia. Valiokunta katsoo näillä perusteilla, ettei tässä yhteydessä ole mahdollisuutta säätää ostolämmön palautusoikeudesta takautuvasti. Valiokunta esittää selvyyden vuoksi tätä koskevaa tarkennusta voimaantulosäännökseen.