​Parlamenttienvälisen liiton (IPU) Suomen johtokunta

Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttienvälinen yhteistyöjärjestö. Suomen ryhmä perustettiin 1920, ja vuodesta 1921 lähtien eduskunnan valtuuskunta on osallistunut lähes kaikkiin IPU-konferensseihin, eli nykyisiin yleiskokouksiin. 

Järjestön tavoitteena on tarjota maailmanlaajuinen keskustelufoorumi parlamentaarikoille sekä edistää rauhaa ja demokratiaa. Kaikki Suomen 200 kansanedustajaa ovat IPUn jäseniä, mutta toimintaan osallistuu säännöllisesti kansanedustajien keskuudessaan valitsema johtokunta. Siihen kuuluu kahdeksan jäsentä ja kahdeksan varajäsentä. Johtokunta nimeää IPUn yleiskokouksiin lähetettävän valtuuskunnan. Valtuuskunnalla on sihteeristö eduskunnan kansainvälisellä osastolla.

​Yleiskokous kokoontuu kahdesti vuodessa

Kahdesti vuodessa järjestettävät yleiskokoukset ovat IPUn keskeisin toimintamuoto. Keväällä järjestettävä yleiskokous on mittasuhteiltaan suurempi ja kokouspaikka kiertää jäsenmaissa. Syksyllä järjestettävä hieman suppeampi yleiskokous pidetään yleensä Genevessä, missä järjestön sihteeristö sijaitsee. Suurempaan yleiskokoukseen osallistuu noin 700 edustajaa ja pienempään noin 500 edustajaa. Kokouksiin osallistuu myös iso joukko virkamiehiä ja diplomaatteja.

Yleiskokouksien yhteydessä kokoontuvat muun muassa järjestön kolme pysyvää komiteaa sekä IPUn hallintoneuvosto, johon kuuluu kolme kansanedustajaa kustakin jäsenmaasta. Maailman parlamenttien pääsihteeriyhdistyksen (ASGP) kokous järjestetään IPUn yleiskokouksien yhteydessä.  

Eduskunnasta osallistuu kevään yleiskokoukseen kuusi edustajaa ja syksyn Geneven yleiskokoukseen viisi edustajaa. Viime vuosina asialistalla ovat olleet erityisesti demokratian edistäminen, turvallisuuskysymykset, ihmisoikeudet, lasten asema, kestävä kehitys ja sukupuolten välinen tasa-arvo. 

IPU järjestää jäsenmaissaan eri aiheisiin liittyviä koulutustilaisuuksia ja seminaareja sekä julkaisee tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi se ylläpitää internetissä maailman parlamentteihin liittyviä PARLINE ja PARLIT -tietokantoja sekä naispoliitikoiden toiminnasta kertovaa julkaisutietokantaa. IPUlla on YK:ssa tarkkailijan status ja se toimiikin läheisessä yhteistyössä YK:n ja sen alajärjestöjen kanssa.

IPUn päämaja on sijainnut vuodesta 1921 lähtien Sveitsin Genevessä. Noin 45 hengen kansainvälinen sihteeristö vastaa IPUn yleiskokouksien käytännön järjestelyistä sekä järjestön päivittäisestä toiminnasta. IPUn hallintoneuvosto valitsee sihteeristöä johtavan pääsihteerin nelivuotiskaudeksi kerrallaan.

Komiteat

IPUssa on kolme pysyvää komiteaa, joissa on edustajia kaikista jäsenmaista: rauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta käsittelevä komitea (Committee on Peace and International Security), kestävää kehitystä, taloutta ja kauppaa käsittelevä komitea (Committee on Sustainable Development, Finance and Trade), sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia käsittelevä komitea (Committee on Democracy and Human Rights). Komiteat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa järjestettävien yleiskokousten yhteydessä.

​Muut toimielimet

IPUn hallintoneuvosto (Governing Council) nimittää järjestön pääsihteerin ja presidentin sekä vastaa suurista hallinnollisista (mm. budjetti) ja poliittisista linjoista. Neuvostossa on kolme edustajaa kustakin jäsenmaasta. Se kokoontuu yleiskokouksien yhteydessä. Presidentti toimii hallintoneuvoston puheenjohtajana kolmivuotiskauden.

IPUn johtokunta (Executive Committee) on järjestön toimeenpaneva hallinnollinen elin, joka valmistelee hallintoneuvoston ja yleiskokouksien toimintaa. Johtokunnan 17 jäsentä valitaan hallintoneuvostossa neljän vuoden välein. Hallintoneuvoston valitsema presidentti toimii myös johtokunnan puheenjohtajana.

Vuodesta 1986 lähtien naiskansanedustajat ovat kokoontuneet ennen IPUn yleiskokouksia päivän mittaiseen istuntoon, jossa mietitään yleiskokouksille asetettavia yhteisiä tavoitteita. Vuodesta 1990 lähtien naisedustajien kokoontumisia on koordinoinut naisparlamentaarikoiden komitea (Meeting of Women Parliamentarians). Naisparlamentaarikoiden komitea voi antaa suosituksia IPUn hallintoneuvostolle, ja toimintansa tuloksena se on onnistunut mm. lisäämään naisedustusta järjestön virallisissa toimielimissä.