Ajankohtaista EU:n ilmastopolitiikassa

Julkaistu 20.12.2018 10.20
Muokattu 7.5.2020 14.58

Ajankohtaista EU:n ilmastopolitiikassa

​​Komissio on ehdottanut vuodesta 2015 lähtien alakohtaisia lainsäädäntöhankkeita, joiden tarkoituksena on ollut saattaa EU:n päästöjen vähentämistä koskevat toimenpiteet vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksessa sovittua tavoitetta maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahteen asteeseen. Ehdotuksista suurin osa hyväksyttiin jo ennen syksyä ja jäljellä olevista liikenteen päästönormeja sekä sähkön sisämarkkinoita koskevista ehdotuksista on saavutettu vähintään osittainen yhteisymmärrys. Nykyiset sitoumukset johtavat komission mukaan toteutuessaan 45% kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä nykyinen politiikkaa johtaa puolestaan 60% vähennyksiin. Marraskuussa komissio julkaisi Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston pyynnöistä laaja-alaisen, lähes kaikki EU:n politiikat kattavan näkemyksensä siitä, miten pitkällä aikavälillä EU voi siirtyä hiilineutraaliin talouteen vuosisadan puoliväliin mennessä.  

EU:n energiaunionihankkeen jäljellä olevista ehdotuksista henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja koskevista säännöistä saavutettiin toimielinten välinen yhteisymmärrys tällä viikolla neuvottelijoiden hyväksyttyä kompromissiksi 37,5% päästövähennystavoitteen henkilöautoille vuoteen 2030 mennessä. Raskaiden ajoneuvojen  hiilidioksidipäästönormien osalta tavoitteena on saavuttaa toimielinten välinen yhteisymmärrys vielä ennen EU-vaaleja. Myös puhtaan energian paketti saatiin valmiiksi tällä viikolla toimielinten päästyä yhteisymmärrykseen sähkön sisämarkkinoita koskevista kahdesta ehdotuksesta, joissa keskustelua käytiin vielä erityisesti Puolaa koskevasta BKT:een sidotusta oikeudesta tukea hiilen käyttöä. Hiilen valtiontuesta ollaan kuitenkin luopumassa vuoteen 2025 mennessä, mihin ympäristöjärjestöt ovat suhtautuneet myönteisesti. Energia-alan sääntelyviranomaisen yhteistyöviraston (ACER) vahvistamisesta päästiin alustavaan sopuun jo aiemmin viime viikolla neuvottelijoiden hyväksyttyä kompromissin ACERin johtajan ja sen sääntelyneuvoston välisestä toimivaltajaosta.

Seuraavaksi keskustellaan siitä, miten hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportissa edellytetty ”nopea ja kauaskantoinen” siirtymä energia-, maankäyttö- ja teollisuussektoreilla voidaan toteuttaa siten, että vähähiilisyyteen siirtymisen vaikutukset eri aloihin ja alueisiin kohdistuvat tasaisesti. Komission marraskuussa julkaisemassa visiossa esitetään kahdeksan näkemystä siitä, mitä vaihtoehtoja on käytettävissä lähes tai täysin hiilineutraalin talouden toteuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Näistä vaihtoehdoista komissio suosittelee täysin hiilineutraaliin talouteen siirtymistä eli päästöjen vähentämistä ja jäljellä olevien päästöjen sitomista tai talteen ottamista, mikä edellyttäisi kaikkien alojen yhteistyötä ja eri välineiden yhdistelmiä. Komissio ei ehdota nykyisten vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden kiristämistä vaan tarkoituksena on keskustella pitkän aikavälin strategiasta ja sen vaikutuksista eri aloilla kevään aikana, jotta EU voisi lopulta hyväksyä ja esittää UNFCCC:lle vuoden 2020 alkuun mennessä Pariisin ilmastosopimuksessa vaaditun strategian päästöjen vähentämiseksi. Osa jäsenvaltioista on jo esittänyt tukensa kunnianhimoisille päästötavoitteille. Niihin varauksellisemmin suhtautuvat jäsenvaltiot eivät pidä jatkuvia kiristyksiä tarkoituksenmukaisina. 

Keskeiseksi kysymykseksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on muodostunut siirtymän oikeudenmukaisuus ja vaikutukset muun muassa hiilestä riippuvaisilla alueilla. Esimerkiksi Ranskassa viimeviikkoiset levottomuudet ovat osoittaneet, ettei ilmastopolitiikkaa voi toteuttaa huomioimatta siihen liittyviä sosiaalisia kysymyksiä. Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa koskevissa neuvotteluissa puolestaan keskeisenä kysymyksenä on ollut rikkaiden ja kehittyvien maiden välinen taakanjako, jossa kaikesta huolimatta edettiin viime viikolla Kiinan hyväksyttyä Katowicen ilmastokokouksessa (COP24) kaikkia maita koskevat yhdenmukaiset säännöt päästövähennyksistä raportoimiseksi. Vuoteen 2020 mennessä ja sen aikana olisi vielä sovittava päästöjä koskevista markkinamekanismisäännöistä sekä toimitettava kansalliset suunnitelmat päästöjen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä. Nykyiset sitoumukset johtavat YK:n ympäristöraportin mukaan maapallon lämpenemiseen lopulta noin kolme astetta vuoteen 2100 mennessä. 

Ilmastotavoitteiden toteutuminen riippuu viime kädessä siitä, onnistutaanko rahoitusvirrat kohdistamaan hiili-intensiivisten käytäntöjen ja toimintatapojen sijaan ilmaston kannalta kestäviin hankkeisiin. Siirtymän kannalta keskeisiä neuvotteluita käydään vielä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, jonka puitteissa komissio on ehdottanut ilmastotoimien rahoittamisen lisäämistä 20 prosentista 25 prosenttiin. Euroopan parlamentin mukaan rahoittamisen kokonaistason tulisi olla vähintään 25% ja 30% niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään vuonna 2027. Keväällä aloitetaan myös kolmikantaneuvottelut kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaan sisältyvistä osista Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttyä kantansa ehdotuksiin vähähiilisyyden vertailuarvoista sekä sijoittajien velvoitteista ja tiedoksiantovaatimuksista.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset; EU-asiat