Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 19.–25.7.2021

Julkaistu 19.7.2021 11.15
Muokattu 19.7.2021 13.16

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 19.–25.7.2021

​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa. EU-viikkokirje jää kesätauolle. Kirje julkaistaan seuraavan kerran maanantaina 6. syyskuuta.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Euroopan parlamentti jää kesätauolle. Parlamentin toiminta jatkuu valiokuntaviikolla 30. elokuuta.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous tiistaina 20. heinäkuuta Todennäköisiä aiheita:

Lainsäädäntöpaketti rahanpesun torjumiseksi (Dombrovskis)

Oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus 2021 (Jourová)

Omia varoja koskeva paketti: uusia omia varoja koskeva tiedonanto (von der Leyen/Hahn), ehdotus omia varoja koskevan päätöksen tarkistamiseksi (von der Leyen/Hahn), ehdotus monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevan sääntelyn tarkistamiseksi (von der Leyen/Hahn), digitaalivero (Vestager)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä.

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 19. heinäkuuta

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja Dubravka Šuica tapaa Brysselissä Unkarin oikeusministerin Judit Vargan.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton keskustelee videoyhteydellä Kanadan luonnonvara-asioista vastaavan ministerin Seamus O'Reganin kanssa.

Tiistai 20. heinäkuuta

Toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič tapaa Slovakian maatalousministerin Samuel Vlčanin.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton tapaa Applen toimitusjohtajan Tim Cookin.

Keskiviikko 21. heinäkuuta

Ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius osallistuu epäviralliseen G20-ympäristöministereiden tapaamiseen.

Torstai 22. heinäkuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans osallistuu 22.-23. heinäkuuta järjestettävään G20 ympäristö- ja energiaministereiden tapaamiseen Italiassa.

Kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis osallistuu Ottawa-ryhmän ministeritapaamiseen WTO:n uudistuksesta.

Budjetista ja hallinnosta vastaava komissaari Johannes Hahn tapaa Roomassa Italian talous- ja valtionvarainministerin Daniele Francon.

Perjantai 23. heinäkuuta

Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni tapaa etäyhteydellä Indonesian valtionvarainministerin Sri Mulyani Indrawatin

Energia-asioista vastaava komissaari Kadri Simson osallistuu Italiassa G20 ympäristö- ja energiaministereiden tapaamiseen.

Sunnuntai 24. heinäkuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Kemikaalit – merkintävaatimusten yksinkertaistaminen ja digitalisointi (Ympäristö, Sisämarkkinat; Asetusehdotus)

Euroopan biotalouspolitiikka: tilannekatsaus ja tuleva kehitys (Tutkimus ja innovointi; Kertomus)

Julkiset kuulemiset:

Kauppa kuuden Keski-Amerikan maan kanssa – arviointi (Kauppapolitiikka; Yksiköiden valmisteluasiakirja)

Yritysten väliset horisontaaliset sopimukset – EU:n kilpailusääntöjen tarkistus (Kilpailu; Asetus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 19. heinäkuuta

Kilpailuministerien epävirallinen kokous (tutkimus). Asialistalla viimeaikaisimmat komission esittämät tutkimus- ja innovaatioehdotukset: Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimus sekä globaali lähestymistapa tutkimukseen ja innovaatioon. Mahdollisuus keskusteluun myös eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) muutoksesta.

Maatalous- ja kalastusneuvosto. Asialistalla luonnonmukaista tuotantoa koskeva toimintasuunnitelma, maatalousmarkkinoihin liittyvät kauppakysymykset, EU-puheenjohtajamaa Slovenian työohjelma ajalle 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta 2021 sekä eurooppalainen "End the Cage Age" -kansalaisaloite.

Tiistai 20. heinäkuuta

Ympäristöministerien epävirallinen kokous, 20.–21. heinäkuuta. Tiistaina asialistalla komission viime viikolla esittelemä 55-valmiuspaketti, josta ministerit jakavat epävirallisia ensiajatuksiaan; kuultavana vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Timmermans. Iltapäivän asialistalla Glasgow'ssa marrakuussa järjestettävä YK:n COP26-ilmastokonferenssi.

Keskiviikko 21. heinäkuuta

Ympäristöministerien epävirallinen kokous, 20.–21. heinäkuuta. Keskiviikon asialistalla biodiversiteettikysymykset. Ministerit keskustelevat lokakuussa järjestettävästä YK:n CBD (Convention on Biological Diversity) COP15-konferenssista ja vuoden 2020 jälkeisestä globaalin biodiversiteetin viitekehyksestä. Ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Sinkevičius esittelee raportin pölyttäjiä koskevan aloitteen toimeenpanosta.

Torstai 22. heinäkuuta

Eurooppaministerien epävirallinen kokous, 22.–23. heinäkuuta. Asialistalla Slovenian EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetit, joista keskustelussa eritoten laajentumispolitiikka, oikeusvaltioperiaate ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi.

Kilpailuministerien epävirallinen kokous (sisämarkkinat ja teollisuus).Teemana "Vihreän, luovan ja älykkään tulevaisuuden rakentaminen". Asialistalla siirtymä kiertotalouteen sekä luovat teollisuudenalat taloudellisen lisäarvon tuojina.

Perjantai 23. heinäkuuta

Eurooppaministerien epävirallinen kokous, 22.–23. heinäkuuta. Asialistalla EU:n kriisinsietokyvyn parantamisen horisontaalinen ulottuvuus. Länsi-Balkanin edustajia mukana keskustelussa.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio julkaisi mittavan lainsäädäntöpaketin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (55-valmiuspaketti)

Komissio julkaisi keskiviikkona odotetun lainsäädäntöehdotuspaketin (Euroopan komissio), jossa esitetään keinot vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä tuoreen ilmastolain mukaisesti ainakin 55 prosenttia (Euroopan komissio) vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta (55-valmiuspaketti (Euroopan komissio)). Esitettyjen keinojen suunnittelun pohjana on ollut komission viime vuoden syyskuussa julkaisema laaja vaikutustenarvio (EUR-Lex). Lopullisena tavoitteena on EU:n ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kokonaisuuden kova ydin on hinnan asettaminen hiilelle. "Saastuttaja maksaa" -periaate näkyy läpi yhteiskunnan eri sektoreiden. Valmiuspaketti on ilmastolain jälkeen ensimmäinen konkreettinen toimenpidekokonaisuus komission lippulaivahankkeen, vihreän kehityksen ohjelman, toteuttamiseksi. EU on ehdotuksellaan ensimmäinen suuri talous (Bruegel), joka ehdottaa konkreettisen ja kattavan toimenpidekokonaisuuden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä haasteena on vaadittujen toimenpiteiden tuoman taakan jakaminen (Euractiv) EU:n 450 miljoonan asukkaan, 25 miljoonan yrityksen ja 27 jäsenmaan kesken hyväksyttävällä tavalla. Komissio oli jakautunut keskiviikon kokouksessaan paketista päättäessään: kolmannes komissaareista jätti tietojen mukaan eriävän mielipiteen (Politico) myöhemmin julkaistavaan kokouksen pöytäkirjaan.

Keskeiset elementit

Esityksen erityisen huomionarvoinen osa on päästökauppajärjestelmän uudistus (Agence Europe). Päästörajoja tiukennetaan välittömästi ja tämän jälkeen vähitellen tasaisesti yli vuosien, vapaat päästöoikeudet ajetaan alas samalla kun käyttöön otetaan hiilitullit ja meriliikenne saatetaan päästökaupan piiriin, koskien kaikkea ETA:n sisäistä ja puolta ETA:n ulkoista liikennettä. Lisäksi perustetaan erillinen päästökauppamarkkina tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen. Tämän aloitteen tyrmäsi tuoreeltaan Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin (Renew, FR), kuvaten tällaista päästökaupan laajentamista yhteiskunnallista rauhattomuutta aiheuttavaksi "poliittiseksi itsemurhaksi" (Euractiv), kannattaen ennemminkin vaihtoehtoisia päästövähennyskeinoja näille alueille. Huomiota erityisesti jäsenmaiden taholta on myös herättänyt kokonaisuuteen viime hetkillä lisätty sosiaalinen ilmastorahasto (ENDS Europe), joka ohjaisi osan päästökaupan laajennuksen tuloista pois jäsenmaiden omasta käytöstä EU:n valvonnassa suoritettavaan tukeen fossiilisista polttoaineista riippuville haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille sekä pk- ja mikroyrityksille (Agence Europe). Politico kiinnittää ensiarviossaan huomion seuraavaan 10 seikkaan (Politico): polttomoottorin käytön loppuminen vuodesta 2035 alkaen, hiilen hinnoittelun keskeisyys, uusi sosiaalirahasto, hiilitullimekanismi, kiista taakanjakojärjestelmän jäsenvaltiokohtaisista päästövähennystavoitteista, uudistuvien energian käytön merkittävä nousu, rakennusten energiatehokkuuden uudistaminen, saastuttavan energian verottaminen, lento- ja meriliikenteen päästövähennykset päästökaupan keinoin sekä metsien ja maankäytön rooli hiilinieluina.

Keskiviikon julkaisu kattaa laskutavasta riippuen 12-14 lainsäädäntökokonaisuutta hiilen hinnoittelun, energian, liikenteen sekä taakanjaon, maankäytön ja sosiaalisten vaikutusten lieventämisen alueilla (kokonaisuutta koskeva tietosivu täällä (Euroopan komissio)). Kokonaisuus sisältää paljon jatkuvuuksia nykyisiin lainsäädäntöviitekehyksiin (Bruegel). Täysin uusia osia ovat hiilitullit, sosiaalirahasto, sekä lento- ja meriliikenteen kestävät polttoaineet.

Hiilen hinnoittelu

1) EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen, ml. ilmailua ja merenkulkua koskevan päästökauppajärjestelmädirektiivin tarkistaminen (pdf) (Euroopan komissio) (Emissions Trading System, ETS). Kokonaispäästökattoa alennetaan entisestään ja sen vuosittaista alentamista vauhditetaan. Lentoliikenteelle myönnettävät ilmaiset päästöoikeudet poistetaan asteittain ja laivaliikenne sisällytetään uutena mukaan järjestelmään. Lisäksi lentoliikenteen päästökauppa sovitetaan yhteen kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) kanssa (pdf) (Euroopan komissio). Merkittävä ja suurta kritiikkiä herättänyt osa uudistusta (ENDS Europe) on uusi erillinen polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä tieliikennettä ja rakennuksia varten. Kotitalouksien energiakustannukset nousisivat odotettavasti merkittävästi, kuten Saksassa on jo tapahtunut sen laajennettua päästökauppajärjestelmää aiemmin tänä vuonna vastaavasti (EUobserver). Kritiikkiä ovat antaneet varsinkin vihreät eturyhmät (ENDS Europe). Friends of the Earth Europen edustaja totesi matalan tulotason ihmisten energiaköyhyyden lisääntyvän ilman kunnollista tukea (viitaten sosiaaliseen ilmastorahastoon ja sen puutteisiin).

2) Hiilitullimekanismi (asetus) (pdf) (Euroopan komissio) (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM). Hiilimaksu energiaintensiivisten tuotteiden tuonnille EU:n ulkopuolelta hiilivuodon välttämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa 2023-2025 tuojayrityksiltä vaaditaan ainoastaan raportointia. Varsinaisen järjestelmän on määrä olla käytössä vuodesta 2026 lähtien. Alkuvaiheessa järjestelmä kattaa sementin, raudan ja teräksen, alumiinin, lannoitteiden ja sähkön tuonnin. Lähtökohtaisesti järjestelmä kattaa tuonnin kaikista EU:n ulkopuolisista maista. Käytännössä järjestelmä ei koske maita, jotka osallistuvat EU:n päästökauppajärjestelmään tai joiden vastaava järjestelmä on yhdistetty EU:n järjestelmään (kuten esimerkiksi ETA-maat ja Sveitsi). Mekanismi mallinnetaan päästökauppajärjestelmän pohjalta (Agence Europe). Tuontiyritysten vapaita päästöoikeuksia vähennetään, jotta ne eivät saa järjestelmästä kaksinkertaista etua. Eurooppalainen yritysten kattojärjestö BusinessEurope kritisoi ehdotusta tuoreeltaan (Agence Europe) todeten sen mahdollisesti vaarantavan investoinnit järjestelmän kattavilla sektoreilla samalla kun eurooppalainen pk-yritysten etujärjestö esitti huolensa järjestelmän hallinnollisesta taakasta.

3) Energiaverotusdirektiivin tarkistaminen (pdf) (Euroopan komissio) (Energy Taxation Directive, ETD). Energiatuotteiden verotus yhdenmukaistetaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikan kanssa edistämällä puhdasta teknologiaa sekä poistamalla vanhentuneita poikkeuksia ja alennettuja verokantoja, jotka kannustavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Uusilla säännöillä pyritään vähentämään energiaverotukseen perustuvan kilpailun haitallisia vaikutuksia ja varmistamaan, että jäsenmaat saavat tuloja ympäristöveroista, jotka ovat kasvun kannalta vähemmän haitallisia kuin työn verottaminen. Käytännössä veropohja uudistettaisiin vuodesta 2023 alkaen pohjautuen energiatuotteiden ja sähkön energiatiheyteen (euroa/gigajoule) kulutusmäärän sijasta (Agence Europe). Energiaverotuksen uudistaminen on paketin yksi erityisen hankala osa, sillä tähän poliittisesti herkän aihealueen muutoksiin vaaditaan yksimielisyys EU:n neuvoston piirissä (Bruegel).

Energia

4) Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistaminen uuden 2030-ilmastotavoitteen toimeenpanemiseksi (pdf) (Euroopan komissio) (Renewables Energy Directive, RED). Vuoteen 2030 mennessä 40 % EU:n energiasta tuotettava uusiutuvista lähteistä (nykyinen tavoitetaso: 32 %). Ehdotuksessa ei ole jäsenmaakohtaisia sitovia tavoitteita. Uusiutuvan energian käytölle liikenteessä, lämmityksessä ja jäähdytyksessä, rakennuksissa ja teollisuudessa asetetaan erityiset tavoitteet. Bioenergian käytön kestävyyskriteerejä tiukennetaan sekä ilmasto- että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenmailta edellytetään biomassapohjaisen sähköntuotannon julkisen tuen alasajoa alkaen vuodesta 2026. Esitysten kokoluokka on mittava: pelkästään tuulivoimakapasiteettia on tarkoitus lisätä vuoteen 2030 mennessä 23 gigawattia vuodessa.

5) Energiatehokkuusdirektiivin tarkistaminen uuden 2030-ilmastotavoitteen toimeenpanemiseksi (pdf) (Euroopan komissio) (Energy Efficiency Directive, EED). Aiempaa korkeampi sitova tavoite energiankulutuksen vähentämiseksi EU:n tasolla (9 % vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2020 verrattuna, vastaten 36 % parannusta tehokkuudessa). Jäsenmaiden vuotuinen energiansäästövelvoite lähes kaksinkertaistetaan. Tavoitteena on edistää rakennusten perusparannusaaltoa, luoda työpaikkoja sekä vähentää energiankäyttöä ja veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia.

Liikenne

6) CO2-päästöstandardit henkilö- ja pakettiautoille asettavan asetuksen tarkistaminen (pdf) (Euroopan komissio). Edellytetään, että uusien autojen keskimääräiset päästöt vähenevät 55 % vuodesta 2030 alkaen ja 100 % vuodesta 2035 alkaen vuoden 2021 tasoon verrattuna. Kaikkien rekisteröityjen uusien autojen vuodesta 2035 alkaen oltava on siis päästöttömiä. Huomionarvioista on, että autojen päästöttömyys vuodesta 2035 alkaen koskee kaikkia autonvalmistajia, myös pienempiä alle 10 000 autoa vuodessa valmistavia toimijoita.

7) ReFuelEU Aviation asetus (kestävät lentopolttoaineet) (pdf) (Euroopan komissio). Velvoitetaan polttoaineiden toimittajat valmistamaan yhä kestävämpiä lentopolttoaineita tankattaviksi EU:n lentoasemilla. Näitä ovat esimerkiksi synteettiset vähähiiliset polttoaineet.

8)  FuelEU Maritime asetus (pdf) (Euroopan komissio). Edistetään meriliikenteessä käytettävien kestävien polttoaineiden ja päästöttömien teknologioiden käyttöönottoa. Asetetaan enimmäisraja EU:n satamissa käyvissä aluksissa käytettävän energian kasvihuonekaasupitoisuudelle.

9) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin tarkistaminen (pdf) (Euroopan komissio) (Directive on deployment of alternative fuels infrastructure, AFID) Edellytetään, että jäsenmaat lisäävät latauskapasiteettia päästöttömien autojen myynnin mukaan ja perustavat suurimmille teille lataus- ja tankkauspisteitä säännöllisin välimatkoin. Sähkölatauspisteitä olisi oltava 60 kilometrin välein ja vetytankkauspisteitä 150 kilometrin välein

Taakanjako, maankäyttö ja sosiaalisten vaikutusten lieventäminen

10) Taakanjakoasetus (pdf) (Euroopan komissio) (Effort Sharing Regulation, ESR). Kullekin jäsenmaalle asetetaan omat aiempaa tiukemmat päästövähennystavoitteet, jotka koskevat rakennuksia, tieliikennettä ja kotimaan meriliikennettä, maataloutta, jätehuoltoa ja pienteollisuutta (vastaavat 60 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä). Tavoitteet perustuvat maiden BKT:hen asukasta kohti, ja niitä mukautetaan kustannustehokkuuden huomioimiseksi. Eniten päästöjä (50 %) tulee Suomen ohella vähentää Saksan, Tanskan, Luxembourgin ja Ruotsin. Lähes yhtä paljon päästöjä tulee vähennettäväksi Itävallalle, Belgialle, Ranskalle, Italialle ja Alankomaille. Bulgarian ja Romanian päästövähennystavoitteet ovat alimmat (10 % ja 12,5% vastaavasti).

11) Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskevan asetuksen tarkistaminen (pdf) (Euroopan komissio). Asetetaan luonnollisten nielujen aikaansaamia hiilipoistumia koskeva EU:n kokonaistavoite, joka vastaa 310 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena ilmastoneutraalius vuoteen 2035 mennessä, koskien myös maatalouden muita kuin hiilidioksidipäästöjä, kuten lannoitteiden käytöstä ja karjasta johtuvia päästöjä. Tavoitteet otetaan käyttöön kolmessa vaiheessa vuoteen 2025, vuosina 2026-2030 (sitovat, uudet tavoitteet) ja lopulta vuosina 2021-2035.Tavoitteiden vertailutaso määritetään vuosien 2016-2018 pohjalta.

12) Sosiaalinen ilmastorahasto (asetus) (pdf) (Euroopan komissio). Uuden perustettavan rahaston kautta tuetaan energiatehokkuuden lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sekä puhtaamman liikenteen kehittämistä. Rahoitus tapahtuu päästökauppajärjestelmän laajentamisen kautta, ohjaamalla neljännes rakennusten ja maantieliikenteen polttoaineiden päästökaupan tuloista tätä käyttöä varten. Rahoitusta on määrä myöntää jäsenmaille 72,2 mrd. euroa vuosina 2025-2032. Varat jaetaan lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) varat (Agence Europe): jäsenvaltiot laativat suunnitelmat, jotka komissio arvioi. Toisin kuin elpymissuunnitelmissa, jotka viime kädessä hyväksyy EU:n neuvosto, ehdotetussa sosiaalisessa ilmastorahastossa komissio hyväksyy suunnitelmat toimeenpanevalla päätöksellä. Varojen kohdistamista varten on joukko kriteerejä, mukaan lukien väestön köyhyyttä koskevia mittareita. Ehdotuksen mukaan Puola saisi eniten varoja (12,7 mrd. euroa)

Parlamentin ympäristövaliokunnan ensireaktiot

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI), jonka vastuulle suuri osa kokonaisuuden aloitteista tulee, kuuli kokonaisuudesta vastaavaa komission johtavaa varapuheenjohtajaa Frans Timmermansia tuoreeltaan keskiviikkona. Tilaisuuden henki oli hyvin positiivinen: komissiota onniteltiin paketin aikaansaamisesta, joka nähtiin saavutukseksi sinänsä. Samalla listattiin jo huolia (Agence Europe), pääasiassa koskien uudistuksen sosiaalisten kustannusten huomiointia ja keinojen riittävyyttä vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Vasemmistoryhmän Silvia Modig kritisoi fossiilisten polttoaineiden poiston puutteellisuutta sekä kysyi, miten varmistetaan maataloussektorin rooli tarvittavassa muutoksessa.

​Jatko

Kokonaisuus siirtyy nyt EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn ja toimielinten välisiin neuvotteluihin. Käsittely kestänee arviolta ainakin kaksi vuotta. Arvion mukaan (Bruegel) osassa kokonaisuuksista, kuten autojen päästöstandardit ja energiaverotuksen uudistus, on riski toimien vesittymisestä neuvotteluissa. Toisaalta joissain kokonaisuuksissa, kuten päästökaupan uudistuksessa ja hiilitullimekanismissa esityksiä voitaisiin parantaa ja tehdä niistä vahvempia. Ylipäätään päästökauppajärjestelmän uudistus jakanee jäsenmaita voimakkaasti. Esimerkiksi Ranskalla on tuoreessa muistissa keltaliivi-liikehdintä ja siten päästökauppajärjestelmän laajentamisen erityisesti vähävaraisia koskevien odotettavien sosiaalisten vaikutusten seuraukset. Samoin taakanjaon tavoitteista sopiminen on odotettavasti jäsenmaita jakava kokonaisuus.

Vuoden loppuun mennessä kokonaisuuteen odotetaan vielä ainakin kahta lisäystä, koskien rakennusten energiatehokkuutta sekä kaasua (Bruegel).

5.2 Komissiolta uusi vuoteen 2030 ulottuva metsästrategia

Euroopan komissio hyväksyi perjantaina 16. heinäkuuta uuden vuoteen 2030 ulottuvan EU:n metsästrategian (pdf) (Euroopan komissio), joka on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lippulaivahankkeista. EU:n uusi vuoteen 2030 ulottuva metsästrategia (pdf) (Euroopan komissio) perustuu EU:n biodiversiteettistrategiaan (EUR-Lex). Metsästrategia tukee osaltaan komission ehdottamaa 55-valmiuspakettia. Strategiassa on komission mukaan pyritty kattamaan niin sosiaaliset, taloudelliset kuin ympäristönäkökohdat ja siten turvaamaan EU:n metsien monikäyttö. Strategiassa korostetaan metsänhoidon keskeistä roolia.

Komissio esittää metsästrategiassa toimia metsien määrän lisäämiseksi ja niiden laadun parantamiseksi. Tavoitteena on metsien suojelun, ennallistamisen sekä selviytymis- ja sopeutumiskyvyn parantaminen. Ehdotetuilla toimilla on tarkoitus lisätä hiilen sitomista kasvattamalla hiilinieluja ja -varastoja. Strategia edistää ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisaksi katsottuja metsänhoitokäytäntöjä, korostaa tarvetta pitää puubiomassan käyttö kestävän kehityksen rajoissa ja kannustaa resurssitehokkaaseen puun käyttöön niin sanotun kaskadiperiaatteen mukaisesti.

Strategiassa kaavaillaan lisäksi korvausjärjestelmiä, joilla tuettaisiin metsänomistajia, jotka tarjoavat metsiensä kautta vaihtoehtoisia ekosysteemipalveluja esimerkiksi pitämällä osan metsistään koskemattomina. Strategiassa ilmoitetaan myös tulevasta säädösehdotuksesta, joka koskee metsien seurannan ja niitä koskevan raportoinnin ja tiedonkeruun tehostamista EU:ssa. Lisäksi strategiaan sisältyy suunnitelma kolmen miljardin lisäpuun istuttamiseksi (pdf) (Euroopan komissio) eri puolille Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä ekologisin perustein.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Slovenia esitteli EU-puheenjohtajuuskautensa painopisteitä eri valiokunnissa

Slovenian edustajat esittelivät viikona aikana EU-puheenjohtajakauden painopisteitä useissa parlamentin eri valiokunnissa (Euroopan parlamentti). Slovenian ohjelma on jaettu neljään pilariin (Slovenian EU-puheenjohtajuus): 1) EU:n kriisinkestävyys, elpyminen ja strateginen autonomia, 2) Euroopan tulevaisuuskonferenssi, 3) eurooppalaisen elämäntavan, oikeusvaltioperiaatteen ja yhdenvertaisten vaatimusten unioni sekä 4) uskottava ja turvallinen EU, joka pystyy varmistamaan turvallisuuden ja vakauden naapurustossaan. Valiokunnissa keskusteltiin seuraavista sektorikohtaisista tavoitteista.

Ympäristö, kansanterveys ja elintarviketurva. Ympäristöasioissa Slovenia asettaa etusijalle 55-valmiuspaketin toteuttamisen. Slovenia haluaa tukea oikeudenmukaista kompromissia ja varmistaa, että EU:n talous pysyy kilpailukykyisenä. Tärkeitä tapahtumia Slovenian kaudella ovat COP26-ilmastokonferenssi ja COP15 luonnon monimuotoisuuskonferenssi. Meppejä kiinnostivat kannustimet vihreään siirtymään, päästökauppajärjestelmä, luonnon elpyminen ja monimuotoisuus, hiilinielut sekä akkujen sääntelyn varmistaminen. Sloveniaa painopisteet terveydessä ovat terveyserojen vähentäminen ja eteneminen kohti täysimittaista terveysunionia. Mepit kysyivät rajat ylittävästä syövänvastaisesta tutkimuksesta, HERA-hautomosta, vahvemmasta EMA:sta ja ECDC:stä sekä näiden virastojen vastaisten kyberhyökkäysten torjunnasta. Elintarviketurvassa puheenjohtajamaa painottaa kuluttajansuojaa, tuotteiden jäljitettävyyttä, alkuperämerkintöihin liittyvää työtä sekä tehokasta virallista valvontaa. Mepit kysyivät maatalousalan vastuusta vihreässä siirtymässä, torjunta-aineista sekä uuden yhteisen maatalouspolitiikan aukoista.

Ulkosuhteet. Slovenia painottaa erityisesti EU:n laajentumista Länsi-Balkanilla. Alueen maat tulee ottaa mukaan keskusteluun EU:n tulevaisuudesta.  Slovenia korostaa myös EU:n strategista autonomiaa, transatlanttisen kumppanuuden kehittämistä sekä kyberturvallisuuden ja yhteenliitettävyyden geopoliittista ulottuvuutta. Mepit kysyivät Pohjois-Makedonian ja Bulgarian välisistä jännitteistä, Venäjän ja Kiinan läsnäolosta Länsi-Balkanilla sekä euroatlanttisesta näkökulmasta alueella.

Kansainvälinen kauppa. Kansainvälisen kaupan valiokunnissa keskustelu keskittyi Kiinaan, rokotteisiin ja kauppaan sekä Mercosuriin. Mepit jäsenet vaativat vuoropuhelua rokotepatenttien väliaikaisesta keskeyttämisestä, ja puheenjohtajavaltio ehdotti kompromissia neuvotteluille WTO:n tasolla. Mercosur-sopimuksen toteuttamatta jättäminen vaikuttaisi Slovenian talous- ja teknologiaministerin Zdravko Počivalšekin mukaan kielteisesti EU:n geopoliittiseen valtaan.

Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja. Slovenia korostaa digitaalisen siirtymän merkitystä pandemian jälkeisen elpymisen ja EU:n pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden kannalta. Slovenia keskittyy erityisesti digipalvelu- ja digimarkkinasäädöksiin sekä tekoälyasetukseen.

Talous- ja raha-asiat. Meppejä kiinnosti keskustelussa Slovenian valtiovarainministerin Andrej Širceljin kanssa erityisesti keskeneräiset aloitteet pankkiunionista, pääomamarkkinaunionista sekä järjestämättömistä lainoista.

Teollisuus, tutkimus ja energia. Energia-alalla Slovenia yrittää lisätä vakautta sujuvan, kustannustehokkaan ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän takaamiseksi. Slovenia haluaa käynnistää neuvottelut EU:n laajuisten energiaverkkojen asetuksesta (TEN-E) EU:n neuvoston ja parlamentin välillä mahdollisimman pian. Tärkeä painopiste on myös 55-valmiuspaketin energiaa koskevat aloitteet. Digiasioissa puheenjohtajavaltio haluaa aloittaa toimielinten väliset neuvottelut verkkovierailuasetuksesta ja datahallintalaista. Tärkeitä aloitteita ovat myös eurooppalainen digitaalinen henkilöllisyys sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin tarkistaminen. Teollisuuspolitiikassa Slovenia keskittyy EU:n teollisuusstrategian uudistuksen toimeenpanoon painottaen erityisesti EU:n talouden kestokykyä, avointa strategista autonomiaa sekä digi- ja vihreän kehityksen kaksoissiirtymää. Myös pk-yritysten strategian toteuttamista halutaan edistää. Tutkimusasioissa painopisteitä ovat eurooppalainen tutkimusalue, kansainvälinen yhteistyö, sukupuolten tasa-arvo, korkean suorituskyvyn tietojenkäsittelyä koskeva yhteisyritys, Horisontti Eurooppa -hankkeen yhteisyritykset sekä kumppanuudet metrologian alueella.

Kehitys. Slovenia haluaa auttaa EU:n kumppanimaita toipumaan vaikutuksista koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon, elintarviketurvaan ja nälänhätään, koulutukseen ja terveyteen. Puheenjohtajana Slovenia myös haluaa jatkaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä EU:n ulkoisessa toiminnassa ja pyrkii sisällyttämään vesipolitiikan osaksi kaikkea EU:n ulkopolitiikkaa. Mepit peräänkuuluttivat konkreettisia toimia rokotteiden saatavuuden varmistamiseksi kehittyville maille.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen. Slovenia haluaa viedä läpi yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen. Asia on tarkoitus tuoda EU:n neuvostoon lokakuussa. Muita keskeisiä aloitteita ovat pellolta pöytään -strategia, maaseutualueiden pitkän aikavälin kehittäminen, markkinamerkinnät ja luonnonmukaisen maatalouden tukeminen. Lisäksi Slovenia pyrkii saamaan aikaan EU:n neuvoston päätelmät perjantaina esitetystä EU:n metsästrategiasta. Mepit ilmaisivat tyytyväisyytensä vahvaan keskittymiseen sietokykyyn ja maaseutualueisiin. Meppejä kiinnosti myös Slovenian kanta geneettisesti muunnettujen organismien käyttöön ja torjunta-aineiden käyttöön liittyviin toimenpiteisiin.

Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo. Slovenia keskittyy digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksiin sukupuolten tasa-arvoon, jotta tekniikat ovat osallistavia sekä miehille että naisille. Sukupuolinäkökulma halutaan sisällyttää EU:n talousarvioon. Slovenia haluaa myös tehostamaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan torjuntaa ja edistämään palkkojen avoimuusdirektiiviä. Mepit halusivat Slovenian suojelevan paremmin naispuolisia työntekijöitä tulevissa kriiseissä ja lopettamaan naisten oikeuksien vastaisin reaktio joissakin EU-maissa.

Liikenne ja matkailu. Slovenian painopisteitä ovat kestävyys, kestokyky, sähköinen liikkuvuus ja vaihtoehtoiset polttoaineet sekä matkailualan elpyminen. Liikennevaliokunnan jäsenet ilmaisivat tyytyväisyytensä keskittymiseen liikenteen hiilettömyyteen ja kehottivat puheenjohtajavaltiota varmistamaan teknologianeutraaliuden vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.

Kulttuuri ja koulutus. Slovenia pyrkii parantamaan pandemian heikentämän tiedon ja koulutuksen yhtäläistä saatavuutta keskittymällä eurooppalaisten digitaalisten taitojen parantamiseen. Tavoitteina on myös nuorten vapaaehtoisten liikkuvuuden edistäminen, elokuva- ja audiovisuaalialan tukeminen sekä sananvapauden kunnioittamisen takaaminen. Mepit peräänkuuluttivat erityisesti EU:n koulutusalueen toteuttamista. He myös vaativat uuden eurooppalaisen Bauhaus-hankkeen riittävän rahoituksen varmistamista.

Aluekehitys. Slovenia pyrkii vahvaan koheesiopolitiikkaan. Puheenjohtajavaltio asettaa etusijalle kansallisten elpymissuunnitelmien hyväksymisen ja varojen tehokkaan täytäntöönpanon. Mepit kehottivat puheenjohtajavaltiota maksimoimaan synergiaedut koheesiopolitiikan ja elvytystoimenpiteiden välillä. He myös kehottivat hyväksymään nopeasti Brexitin mukautusvarauksen.

Eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana. Slovenia haluaa panna nykyiset eläinkuljetuksia koskevat säännöt täytäntöön. Lisäksi puheenjohtaja haluaa tavoitella nollatoleranssia eläinten hyvinvointirikkomuksissa. Komissiolta odotetaan vaikutustenarviointia alan nykyisistä säännöistä ja niiden päivitystä vuoden 2023 loppuun mennessä. Mepit totesivat, että aihetta koskevat kuulemistilaisuudet ovat paljastaneet monia puutteita nykyisten eläinkuljetussääntöjen täytäntöönpanossa vaatien niiden tarkistamista sekä yhteisen maatalouspolitiikan varojen käyttöä aiheeseen.

Kalastusalueet. Slovenia pyrkii tekemään kalastus- ja vesiviljelyaloista kestävämpiä. Keskeisiä kohtia ovat pienimuotoinen rannikkokalastus, kalastuksenvalvontajärjestelmän tarkistaminen sekä neuvottelut vuoden 2022 kalastusmahdollisuuksista. Kalatalousvaliokunnan jäsenet suhtautuivat myönteisesti esityksiin samalla peräänkuuluttaen tiukkaa linjaa neuvotteluissa kolmansien maiden, kuten UK:n, Norja ja Mauritanian kanssa.

6.2 Parlamentin veroasioiden valiokunnassa keskusteltiin vihreästä verotuksesta

Euroopan parlamentin veroasioiden valiokunnassa (FISC) järjestettiin maanantaina 12. heinäkuuta julkinen kuulemistilaisuus vihreästä verotuksesta. Kuultavana oli asiantuntijoita taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:stä, Münsterin ja Oxfordin yliopistoista sekä Bruno Leoni -ajatushautomosta.

Kurt Van Dender OECD:stä alusti siitä, mitä vihreällä verotuksella voidaan tehdä. Hänen mukaansa se auttaa lieventämään ilmasto-ongelmia edullisemmin, voi toimia katalysaattorina poliittisten toimenpiteiden vaikutuksille sekä tuoda tuloja, jotka voidaan edelleen kohdentaa ilmastonmuutoksen lieventämiseen. Van Dender totesi hintaan perustuvien ympäristöpoliittisten toimien olevan vaikeita, mutta niitä ei tulisi hylätä täysin, vaan toimeenpanossa tulee olla pragmaattinen. Tatiana Falcão Münsterin yliopistosta totesi, että aiempien vastaavien kokemusten perusteella hiilitullimekanismin todennäköisesti voitaisiin katsoa olevan Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen mukainen: sitä voitaisiin perustella tariffeja koskevan sopimuksen puitteissa sillä perusteella, että sillä suojellaan ekosysteemejä.

EPP totesi, että jos verotuksella voidaan vaikuttaa yksilöiden käyttäytymiseen, sitä tulisi käyttää välineenä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen; lähestymistavan on oltava kuitenkin tasapainotettu ja veronmaksajien oikeuksia suojeltava. S&D kysyi asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, heikentääkö ympäristöverotus tosiaankin yritysten kilpailukykyä, kuten usein pelätään. Lisäksi ryhmästä kysyttiin, onko enemmän tehtävissä sen varmistamiseksi, että muutokset energiaverotuksessa tapahtuvat sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Asiantuntija-alustusten toisella kierroksella Alice Pirlot Oxfordin yliopistosta totesi vihreän verotuksen keinojen, kuten esimerkiksi hiilitullien, voivan auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta niitä ei tulisi käyttää EU:n elpymisen rahoittamiseen, sillä kansainvälinen yhteisö voisi pitää tätä protektionistisena. Pirlot jatkoi, että hiilitullimekanismi ei välttämättä ole vakaa tulonlähde ja että sen pääasiallisen tavoitteen ei tulisi ylipäätään olla tuottojen kerääminen vaan päästöjen vähentäminen. Tuotot kannattaisi sitten kohdentaa ilmastotoimiin kehittyvissä maissa – näin ei rikottaisi WTO-sääntöjä ja toiminta olisi poliittisesti hyväksyttävämpää.

Renew'n mukaan hiilitullimekanismin yhteydessä on tarkasteltava niin taloudellista puolta kuin muutoksia asenteissa. Ryhmän mukaan olisi varmistettava, että mekanismi on yhteensopiva WTO-sääntöjen ja EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa. Mekanismilla on yhtäältä kustannettava elpyminen ja toisaalta varottava, että sitä ei pidetä protektionistisena. Vihreiden mukaan vihreän verotuksen on oltava enemmän osa julkista keskustelua. Vihreä verotus ei saa koskettaa huonotuloisimpia vaan sen tulisi päinvastoin tarjota heille korvausta, koska ilmasto-ongelmat koettelevat näitä kotitalouksia eniten.

6.3 Euroopan puolustusrahaston toimintaohjelma vuodelle 2021

Tiistaina 13. heinäkuuta komission puolustusteollisuusasioiden johtaja François Arbault esitteli Euroopan puolustusrahaston vuoden 2021 toimintaohjelmaa (Agence Europe) Euroopan parlamentin puolustusvaliokunnassa (SEDE). Komissio käynnisti 30. kesäkuuta 23 erilaista ehdotuspyyntöä puolustusrahaston puitteissa. Rahoituksen hakijoilla on 31. joulukuuta asti aikaa toimittaa ehdotuksensa. Nämä arvioidaan vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla ja voittajista päätetään ennen vuoden 2022 loppua, jonka jälkeen laaditaan sopimukset apurahojen myöntämiseksi. Komissio on tunnistanut 15 toimintaluokkaa, jotka pysyvät jotakuinkin vakioina läpi toimintaohjelman elinkaaren. Komissio tulee Euroopan parlamentin pyynnöstä esittämään lokakuussa teknologiatiekartan puolustus- ja turvallisuussektoreille.

7. Muissa uutisissa

7.1 Elpymissuunnitelmat: EU:n neuvosto hyväksyi ensimmäiset 12 suunnitelmaa, Malta palautti suunnitelmansa ja komissio antoi hyväksymissuosituksen Irlannin suunnitelmasta

EU:n talous- ja valtiovarainministerit hyväksyivät tiistaina ensimmäisen erän kansallisia elpymissuunnitelmia. Hyväksynnän saivat Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia ja Tanska (EU:n neuvostot)​.​

Malta palautti tiistaina 13. heinäkuuta 25. jäsenmaana kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa (Euroopan komissio). Suunnitelma siirtyy seuraavaksi komission käsittelyyn, jolla on kaksi kuukautta aikaa arvioida se ja antaa sille hyväksymissuosituksensa. Maat, jotka eivät ole vielä palauttaneet kansallisia suunnitelmiaan ovat Alankomaat ja Bulgaria.

Irlannin kansallinen suunnitelma sai komission hyväksymissuosituksen perjantaina 16. heinäkuuta (Euroopan komissio). Ohessa komission hyväksymissuositus (pdf) (Euroopan komissio) ja varsinaisen arvioinnin sisältävä komission valmisteluasiakirja (pdf) (Euroopan komissio). Komission suosituksen EU:n neuvostolle suunnitelman hyväksymiseksi ovat heinäkuun puoliväliin mennessä näin ollen saaneet 17 jäsenmaata. Suunnitelmat siirtyvät komission käsittelyn jälkeen hyväksyttäviksi EU:n neuvostolle.

7.2  Komission edustajan ennakkotieto: ydinvoima mukaan taksonomia-asetuksen tulevaan delegoituun säädökseen

Komission energia-asioiden pääosaston (ENER) edustaja Cristina Lobillo Borrero mainitsi Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) kuulemisessa torstaina, että ydinenergia sisällytetään EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksen tulevaan delegoituun säädökseen. Säädöstä odotetaan vuoden loppuun mennessä kun kansallisten asiantuntijoiden työryhmä on antanut lausuntonsa. Tarkempia yksityiskohtia Lobillo Borrero ei maininnut.

Taksonomia-asetuksella on tarkoitus määritellä ilmastotavoite- ja teollisuudenalakohtaisesti, mikä on kestävää taloudellista toimintaa. Komissio julkaisi aiemmin huhtikuussa 2021 delegoidulla säädöksellä tekniset arviointikriteerit kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmälle.  Huhtikuussa julkaistu ensimmäinen delegoitu säädös pilkkoutui useampaan osaan: muun muassa ydinvoiman, maakaasun ja maatalouden asemaa taksonomiassa tullaan käsittelemään erikseen lisäsäädöksillä myöhemmässä vaiheessa. Jo kesäkuussa 2020 päätettiin, että ydinvoima tulisi, erityisen haastavana kysymyksenä, noudattamaan eri prosessia.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset