Euroopan parlamenttiviikon yhteydessä EU:n talous- ja rahaliiton vakautta sekä eurooppalaista ohjausjaksoa käsitteleviin kokouksiin osallistui eduskunnasta kuusi kansanedustajaa.
Kuuden kansanedustajan valtuuskunta osallistui Euroopan talous- ja rahaliiton vakautta, yhteensovittamista, ohjausta ja hallintaa käsittelevään ns. Artikla 13 -konferenssiin sekä eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevään kokoukseen. Brysselissä 23.–24. helmikuuta pidetyt kokoukset olivat osa eurooppalaisen parlamenttiviikon (European Parliamentary Week, EPW) ja Kyproksen EU-puheenjohtajakauden parlamentaarisen ulottuvuuden ohjelmaa. Kyproksen parlamentin kumppanina kokoukset järjesti Euroopan parlamentti.
Eduskunnan valtuuskunnassa kuusi jäsentä
Eduskunnan valtuuskuntaan kuuluivat valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja ja suurenvaliokunnan jäsen Mika Lintilä (kesk.), valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtaja Aki Lindén (sd.) sekä suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan jäsen Sinuhe Wallinheimo (kok.), talousvaliokunnan jäsen Noora Fagerström (kok.), suuren valiokunnan varajäsen Martin Paasi (kok.) ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki (ps.).
Sisämarkkinat, kilpailukyky ja tuleva rahoituskehys
Kokouksen pääpuhuja, sisämarkkinoiden tulevaisuutta käsittelevän raportin vuonna 2024 esitellyt Enrico Letta näki EU:n pirstaloitumisen kustannukset unionin keskeisenä ongelmana. Letta kiinnitti huomiota muun muassa televiestintä- ja energia-alojen hajanaisuuteen. EU:n kilpailukyvyn takaamiseksi unionin tulisi aidosti olla yhtenäinen markkina-alue, Letta painotti eurooppalaisille parlamentaarikoille.
Edustaja Wallinheimo esitti Lettalle huolensa EU:n talouden ja erityisesti sisämarkkinoiden kilpailukyvystä verrattuna muihin suuriin talousalueisiin. Tämä näkyy esimerkiksi eurooppalaisten suurten alustatalousyritysten puutteena. Wallinheimo toivoi yksinkertaisempaa sääntelyä ja parempaa pääsyä rahoitukseen.
Edustaja Fagerström kysyi Lettalta, miten EU:n tulevan vuosien 2028–2034 rahoituskehyksen avulla Euroopasta voitaisiin tehdä maailman paras paikka kasvaa, ei vain aloittaa yritystoimintaa. Fagerström kiitti komissiolta lähiaikoina odotettavaa uutta EU-tason yhtiöoikeuskehystä (28. regiimi) oikeansuuntaiseksi ajatukseksi, mikäli se helpottaisi investointeja ja pääoman saatavuutta. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytykset tulisi varmistaa.
Työllisyys- ja sosiaaliasioihin keskittyneessä kokousosiossa alustuspuheenvuoron pitänyt edustaja Lindén näki tuottavuuden ja solidaarisuuden olevan yhteensovitettavissa. Tuottavuuden parantaminen lisää kansantuloa ja politiikan avulla sitä voidaan jakaa solidaarisesti, Lindén esitti, mutta painotti, että tämä ei toteudu itsestään. Lindén korosti lisäksi innovaatioiden merkitystä: tuottavuus paranee, jos kehitetään uusi tuote tai palvelu, joka vastaa tarpeisiin vähintään yhtä hyvin kuin aiempi.
Tulevaan rahoituskehykseen keskittyneen keskustelun alusti budjettikomissaari Piotr Serafin. Edustaja Vähämäki peräänkuulutti vahvempaa tukea Suomen itäisille ja pohjoisille alueille tulevassa rahoituskehyksessä. Kaavailtujen EU-tason uusien tulonlähteiden tulee vähentää painetta bruttokansantulo-osuuteen pohjautuvista maksuista. Komission ehdotuksia eri tulonlähteistä tulee myös arvioida tarkkaan, Vähämäki painotti.
Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivän muistaminen
Kokouksen jälkimmäisenä päivänä pidettiin tauko Euroopan parlamentin ylimääräisen täysistunnon vuoksi. Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan vuosipäivänä järjestetyssä istunnossa etäyhteyksin puheenvuoron pitänyt Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti parlamentaarikkoja kaikesta tuesta ja toivoi selvää aikataulua maansa EU-jäsenyydelle.