Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, jonka mukaan niin sanotun rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2026 loppuun (HE 18/2025).
Rajaturvallisuuslaki eli laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi hyväksyttiin alun perin heinäkuussa 2024 kiireellisenä. Se tuli voimaan 22.7.2024 ja on voimassa vuoden voimaantulosta.
Rajaturvallisuuslain käyttöönotosta päätetään erikseen
Rajaturvallisuuslain tavoitteena on torjua Suomeen välineellistetyllä maahantulolla kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin.
Laissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyydessä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Laki koskee tilannetta, jossa vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Valtioneuvosto toteaa rajoituspäätöksen tarpeen yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Päätöksen voi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Lakia ei ole toistaiseksi sovellettu.
Hallintovaliokunta: Laki on näissä olosuhteissa ainoa tehokas keino välineellistetyn maahantulon torjuntaan
Hallintovaliokunta toteaa turvallisuustilanteen itärajalla olevan jännitteinen mutta vakaa. Selvityksen mukaan turvallisuusympäristössä ei ole odotettavissa lähiaikoina olennaisia muutoksia, vaan se säilyy todennäköisesti vakavana ja vaikeasti ennakoitavana. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin. Turvallisuusviranomaisten arvioiden mukaan on todennäköistä, että käsillä on pitkäkestoinen tilanne, jonka taustalla on yleinen heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa.
Valiokunnan mietinnössä lakiehdotusta on tarkasteltu laajasti myös EU-oikeudellisesta näkökulmasta. Valiokunta toteaa, että käsiteltävänä oleva lakiehdotus on näissä olosuhteissa ainoa tehokas keino välineellistetyn maahantulon aiheuttamien vakavien uhkien torjumisessa ja kansallisen turvallisuuden varmistamisessa. Nykyiset menettelyt on suunnattu tilanteen hallintaan eikä uhkan torjuntaan, eikä niillä pystytä tehokkaasti torjumaan vihamielisen valtion Suomeen kohdistamaa painostamista.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan laki on käytännön toiminnan näkökulmasta selkeä eikä sen soveltamista ole pidetty ongelmallisena. Rajavartiolaitos on ohjeistuksen ja koulutuksen lisäksi myös käytännön tasolla harjoitellut lain soveltamista.
Hallintovaliokunta pitää lain voimassaoloajan jatkamista välttämättömänä ja ehdotettua voimassaoloaikaa perusteltuna. Valiokunta katsoo, että lakiehdotus täyttää myös ne vaatimukset, joita eduskunnan osallistamiselta voidaan poikkeuksellisen nopeaa päätöksentekoa ja siihen perustuvaa operatiivista toimintaa edellyttävissä käytännön tilanteissa edellyttää.
Mietintöön jätettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja vihreän eduskuntaryhmän yhteinen vastalause.
Miten asian käsittely jatkuu
Asian käsittely jatkuu seuraavaksi eduskunnan täysistunnossa. Täysistunto käsittelee asiaa hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta.
Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus käsitellään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tavallisesti perustuslain säätämisjärjestys edellyttää, että lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien yli. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos eduskunnan täysistunto julistaa lakiehdotuksen kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.
Avaa hallintovaliokunnan mietintö 14/2025