Venäjän iskut siviiliväestöä ja maan infrastruktuuria vastaan eivät ole murtaneet ukrainalaisten puolustustahtoa, sanoo Kiovasta torstaina palannut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.).
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) vieraili Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa 24.–25. helmikuuta, kun Venäjän Ukrainassa aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta oli tullut kuluneeksi neljä vuotta. Koskisen matkaseurana oli eurooppalaisen United for Ukraine -verkoston kansanedustajia, heidän joukossaan Suomen eduskunnasta myös Karoliina Partanen (kok.).
Ryhmä tapasi muiden muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, parlamentin puhemiehen Ruslan Stefantšukin, varapääministeri Taras Katškan ja parlamentin useiden eri valiokuntien puheenjohtajia.
Kansanedustajat tutustuivat myös paikan päällä tuhoon, jota Venäjän ohjusiskut ovat tehneet Kiovan lämpöä ja sähköä tuottavalle voimalaitokselle.
"Ukrainan puolustustahto jatkuu vahvana, vaikka Venäjä on pyrkinyt sitä murtamaan kohdistamalla iskuja siviiliväestöön ja sähkö- ja lämpölaitoksiin pakkastalven koettelemassa maassa", Koskinen toteaa.
Ukraina tarvitsee pitkäjänteistä tukea
United for Ukraine -ryhmä osallistui Kiovassa myös Jaltan eurooppalainen strategia –keskustelufoorumiin (Yalta European Strategy YES) sekä tapasi Ukrainan asevoimien edustajia.
"Ukraina on kyennyt vahvasti kasvattamaan omaa drooni- ja asetuotantoaan, mutta etenkin ilmapuolustuksessa on vakavia puutteita", Koskinen arvioi.
United for Ukraine -ryhmä julkaisi matkaltaan laajan julkilausuman, jossa se vaatii vahvempaa tukea Ukrainalle ja kovempia toimia Venäjää vastaan.
"Euroopan tuelta kaivataan varmuutta sekä sotilaallisen että taloudellisen kestokyvyn ylläpitämiseksi Venäjän hyökkäyssotaa vastaan", Koskinen tiivistää.
Julkilausumassa muun muassa torjutaan Venäjän vaatimukset Ukrainan aseistariisunnasta ja alueluovutuksista ja korostetaan, että oikeudenmukaisen rauhan edellytys on Ukrainan alueellinen koskemattomuus vuoden 1991 rajojen mukaan.
Ryhmä kehottaa myös lisäämään painetta Venäjää kohtaan uusilla pakotteilla, jotka kohdistuvat energiaan, pankkisektoriin ja sotateollisuuteen.